Kotikäyntiä ei pidetty kiireellisenä vielä siinäkään vaiheessa, kun huoli-ilmoituksen tekijä arvioi, ettei 90-vuotias asiakas pysty lainkaan huolehtimaan asioistaan.
Jos palvelutarvetta ei arvioida laissa määrätyssä määräajassa, se vaarantaa asiakkaan huolenpidon toteutumisen.
Näin toteaa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ratkaisussaan ja pitää tehtyjä virheitä erittäin vakavina.
Asia liittyy iäkkäitä koskeviin huoli-ilmoituksiin, joissa arvioinnin tekeminen pitäisi aloittaa seitsemän päivän kuluessa huolen ilmaantumisesta.
Kotikäyntiä ei kuitenkaan pidetty kiireellisenä vielä siinäkään vaiheessa, kun huoli-ilmoituksen tekijä arvioi, ettei 90-vuotias asiakas pysty lainkaan huolehtimaan asioistaan ja tarvitsee apua asumisensa järjestämiseen.
Sote-alalla kummallinen käytäntö
Sakslinin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö asiakkaan asiassa on ollut erittäin puutteellista.
– Olen huolissani käytännöstä, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät keskustele lainkaan keskenään, vaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdään ainoastaan katsomalla asiakirjamerkintöjä, toteaa Sakslin.
Potilasasiakirjamerkintöjen perusteella puutteita on ollut myös siinä, että huoli-ilmoituksen tekemisen kynnys on asetettu terveydenhuollossa liian korkealle.