Muhkeiden tappioiden kanssa taistellut TPS haluaa saada pään pinnalle – Supercell-miljonääri maalaa isolla pensselillä: "Kunnianhimon taso on todella korkea"

Niin ikään hallituksessa vaikuttava, seuran pääomistajiin lukeutuva Ilkka Paananen havainnollistaa tätä strategiatyössä tapahtunutta ahaa-elämystä kahdella eri mittarilla.

– Jos puhutaan jääkiekosta liiketoimintana ja mietitään perinteisiä talousmittareita, kuten liikevaihto, jääkiekko on isossa kuvassa melko pientä liiketoimintaa. Mutta jääkiekolla voi olla ja onkin valtava vaikutus; kuinka paljon se tuo iloa, tunnetta ja merkitystä ihmisten elämään, kuinka montaa ihmistä se koskettaa? Keskeinen ajatus strategiatyössä oli se, että miten TPS:n kaltaisella toimijalla voisi olla kokoaan isompi merkitys yhteiskunnallisesti, Paananen sanoo ja jatkaa sitten:

– Toinen näkökulma strategiaan on pysyvyys. TPS täyttää pian 100 vuotta. Miten varmistetaan, että TPS elää ja voi hyvin ja on vielä parempi seuraavat sata vuotta? Silloin palataan siihen, että jos voimme olla merkityksellinen toimija ja tuottaa arvoa ihmisille monessa eri muodossa, pystymme myös taloudellisesti parantamaan tekemistämme ja tulostamme. Ainoastaan sillä, että olemme taloudellisesti kestävällä pohjalla, saavutamme ne seuraavat sata vuotta.

"Haluamme auttaa TPS:n pandemian yli"

Ilkka Paananen näkee TPS:n arvon erityisesti merkityksellisyyden tuottajana turkulaisille ihmisille.

Talousasiat ovat olleet TPS:n ensimmäisen satavuotistaipaleen viimeisinä vuosina toistuvasti tapetilla.

Vuonna 2007 pienomistajina aloittaneet Paananen ja Mikko Kodisoja houkuteltiin toimintaan isommin mukaan vuonna 2014, ja ilman heidän panostaan seura ei välttämättä enää pelaisi SM-liigassa.

Seitsemän viime tilikauden aikana tappiota on tehty yli 12 miljoonaa euroa. Osan tästä selittää toki koronaepidemia, mutta jo ennen sitä Paananen ja Kodisoja olivat pitäneet seuraa kahdestaan pystyssä.

Kun TPS hankki ensin vuonna 2019 hallitukseensa Westerlundin – huippu-urheiluosaajan, joista hallituksessa oli tuolloin huutava pula – ja urheilutoimenjohtajakseen Rauli Uraman, Paananen ja Kodisoja uskoivat, että tällaisten palasten kautta vaikeuksissa ollut seura pääsisi kohti seuraavaa tavoitetta: sitä, että seura voisi seistä omilla jaloillaan ilman pääomistajien rahoja.

– Urheilullisesti voisi sanoa, että olemme päässeet kovalle maalle. Tämän uuden strategian kautta lähdemme ponnistamaan vielä siitä eteenpäin. Kyllä meillä kova halu on tätä valmennustoiminnan kulttuuria kehittää seuraavalle asteelle. Siinä on keskeisin työmaa, Westerlund sanoo.

Koronaepidemiasta johtuen sitä, miten hyvin TPS nyt seisoo omilla jaloillaan, on vaikea arvioida, mutta hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Koskinen näkee, että eteenpäin on menty.

– Silti sanoisin, että koronasta riippumatta meidän päivän kuntomme ei vielä riitä; ei kumppanipuolella eikä katsojamäärissä.

Erikseen koskinen nostaa esiin TPS:n tytäryhtiön Turku Liven, joka vastaa muun muassa seuran kotiareenan tapahtumavuokraustoiminnasta.

– Se oli jo ennen tätä strategiaa hyvä oivallus lähteä siihen panostamaan. Mutta kun sieltä jäivät tulovirrat (koronan takia) pois, jäi miljoona euroa vuodessa pelkästään areenan käyttökuluja maksettavaksi, ja se vei tulosta huonompaan suuntaan.

– Tekemistä on. Vaikka korona lähtisi sormia napsauttamalla, kyllä me se kaksi vuotta tarvitaan, että saamme koko tekemisen urheilun ulkopuolellakin siihen iskuun, että nollatulosta näillä rahkeilla tavoitellaan.

Paananen ja Kodisoja ovat tehneet selväksi, että viime vuosilta tuttu tilanne, jossa omistajat pumppaavat omia rahojaan seuraan, ei ole terve eikä se voi jatkua ikuisesti. Kaksikko on antanut seuran hallitukselle tietyn talousraamin, jonka puitteissa seura on rakennettava niin vahvaksi, että se kestää Paanasen maalailemat seuraavat sata vuotta.

– Tämän talousraamin antamisesta on jo jonkin verran aikaa. Kun se annettiin, koronasta ei ollut tietoa. Se tuli täytenä yllätyksenä. Haluamme mahdollistaa kivijalan rakentamisen. Täällä on niin upeita ihmisiä töissä, että he ovat ansainneet sen mahdollisuuden. Tilanne on pitkälti koronasta johtuen tosi vaikea, mutta fiilis on, että tulemme pääsemään tästä läpi.

– Minä ja Mikko olemme molemmat täältä kotoisin. Olemme olleet superonnekkaita elämässä, ja haluamme antaa takaisin sille yhteisölle, josta olemme ponnistaneet. Ei ole kenenkään etu, että TPS on riippuvainen kahden pääomistajan rahoituksesta. Se on selvä juttu. Olemme sitoutuneet ja haluamme auttaa TPS:n pandemian yli.

Teoriasta käytäntöön

Erkka Westerlund liittyi TPS:n hallitukseen vuonna 2019 ja toi mukanaan kaivattua huippu-urheiluosaamista.Jarno Kuusinen / All Over Press

Visiot ja strategiat ovat kiistatta menestyksekkään yritystoiminnan kulmakiviä, mutta vain silloin, jos ne viedään viimeistä piirua myöten käytäntöön asti. Pahimmassa tapauksessa kauniit sanat ja ajatukset jäävät vain kauniiksi sanoiksi ja ajatuksiksi.

TPS:n tapauksessa strategian vieminen käytäntöön kulminoituu Paanasen mukaan kahteen asiaan: ihmisiin ja kulttuuriin.

– Tarvitsemme parhaat mahdolliset ihmiset oikeille paikoille. TPS:stä pitää tehdä paras mahdollinen paikka huippuosaajille. Jos haluaa olla huippu-urheilun tai meidän laajemman merkityksellisyytemme kanssa tekemisissä ja tehdä ison vaikutuksen tälle alueelle lasten ja nuorten elämään, TPS:n pitää olla se paras paikka tulla töihin ja mukaan.

– Kulttuuri on asia, joka mahdollistaa sen, että ihmiset pystyvät tekemään parasta mahdollista työtä ja saavat suurimman vaikutuksen aikaiseksi. Olen koettanut edesauttaa keskustelua siitä, minkälainen meidän toimintakulttuurimme on ja miten sitä voidaan viedä eteenpäin.

Miten nämä huippuosaajat sitten houkutellaan Turkuun ja TPS:ään?

– Ihan samoilla asioilla kuin mihin tahansa yritykseen tai työpaikkaan. Huippuosaajat haluavat tehdä töitä muiden kaltaistensa kanssa. Kun joka päivä oppii ympärillään olevilta ihmisiltä jotain uutta, sehän on paras paikka kehittyä ja oppia. Se on useille ihmisille yksi tärkeimmistä syistä tulla johonkin töihin. Meidän täytyy TPS:stä tehdä se paikka.

– Kunnianhimon taso on todella korkea. Ei meidän pidemmän aikavälin tavoitteemme ole se, että olisimme Suomen paras, vaan meidän unelmamme on, että ihmiset tulisivat muualta maailmasta katsomaan, että ”miten ihmeessä nuo tekevät homman Turussa”.

Koskinen nostaa tässä vaiheessa kaikkein keskeisimmäksi asiaksi ydinliiketoiminnan, urheilupuolen, uskottavuuden palauttamisen ja laadun nostamisen.

– Kun olemme ihan kohtuullisesti pärjänneet, se on tuonut paljon työrauhaa kaikkeen muuhun. Pidän sitä hirveän tärkeänä.

– Tärkeimmät painotukset seuraaville kolmelle vuodelle ovat perustekemisessä – jos puhutaan kumppanipuolesta, katsojamääristä ja siitä, miten hyvin tämä yhteisö kiinnittyy meidän seuraamme. Ydintoiminnan ulkopuolelta Turku Liven saaminen takaisin sille uralle, missä se oli ennen koronaa. Meillä oli 40 tapahtumaa myytynä muuta kuin jääkiekkoa tänne Gatorade Centeriin. Se on meille tulonmuodostuksen kannalta iso juttu, ja sille uralle pitää päästä takaisin.