Pelicansin kummallisista yleisöilmoituksista heräsi epäilyksiä – näin seurapomo vastaa

Pöyhösen mukaan Pelicans ilmoittaa aidosti sen, että kuinka paljon yleisöä paikan päälle halliin on saapunut. Tämän myötä seuran on ”helpompi tehdä analytiikkaa”.

Pelicans on myös tietoisesti nostanut lippujen hinnat korkealle, koska se pyrkii tällä kuromaan esimerkiksi Tampereen seurojen saamaa kilpailuetua kiinni. Tampereella skaala on suurempi 13 000 katsojaa vetävässä Nokia Arenassa.

LUE MYÖS: Pelicans repäisi kitkerän tappion jälkeen – pomo puhkuu: "Eiköhän seura sen tiedäkin"

Juttu jatkuu kuvan alla.

Lahden Isku Areena on ollut täynnä kevään finaalisarjassa.Tomi Natri /All Over Press

Ongelmien lähde

Pöyhönen huokaisee syvään, kun hän katselee Isku Areenan toimiston ikkunasta ulos.

– Olemme tehneet todella isoja investointeja osaamiseen eli pelaajiin, valmennukseen kuin myös muiden liiketoiminallisten osa-alueiden puolelle. Meille on tullut lisää ravintola- ja markkinointitoimintaa. Olemme myös rekrytoineet lisää osaamista tänne. Meidän liiketoimintamme olisi kasvanut aika hyvin vaikka emme olisi pelanneet finaaleissa. Olemme kasvu-uralla ja kasvu on kannattavaa. Se on vaatinut kovasti töitä koko organisaatiolta, mikä on kasvanut ja kehittynyt paljon tämän meneillään olevan tilikauden aikana, Pöyhönen miettii.

Pöyhösen mukaan Pelicansin työntekijöiden määrä on kasvanut kymmenellä henkilöllä, mikä tarkoittaa satojen tuhansien eurojen kululisää.

– Meillä on tällä hetkellä talossa töissä noin 70 ihmistä, kun mukaan lasketaan pelaajat, valmennus ja niin edelleen. Yhtenä peli-iltana hallissa on noin 150 henkilöä töissä, Pöyhönen laskeskelee.

Pelicans on ollut tällä kaudella otsikoissa, kun sen kassaongelmat tulivat esiin. Iltalehti kertoi marraskuussa siitä, miten Lahden Pelicans oy:llä oli maksuviiveitä yli 26 000 euron edestä.

– Meillä on ollut kassanhallinnan kanssa todella isoja haasteita, Pelicansin toimitusjohtaja Pöyhönen myöntää, avaten asiaa perään:

– Käytännössä haaste on tullut siitä, että meillä on kassavirtaa, mutta sitä tulee sykleittäin. Puhutaan paljon ajankohdista, että miten rahat tuloutuvat meille. Silloin kun meiltä lähtee lasku, niin emme voi vaikuttaa siihen, että milloin lasku maksetaan. Olemme joutuneet siihen tilanteeseen, että nyt ”tämäkin pitää maksaa ja tämä”, mutta olemme kaiken hoitaneet. Toki, meidän on täytynyt pitää ikään kuin palloja ilmassa. Valitettavasti matkan aikana aitaa on kaatunut ja metsä on ryskynyt. Pitää kiittää niitä, jotka ovat tässä mukana. Yhteisössä selvästi ymmärretään se, että mitä meidän liiketoimintamme on. Tuossa on ollut asiakkaita, joille olemme maksaneet laskuja jälkikäteen. He ovat sanoneet, että he kyllä ymmärtävät, koska he tietävät, että ne laskut maksetaan. Olemme aina hoitaneet velvoitteemme.

–  Nyt tällaiset perättäiset hyvät tilikaudet mahdollistavat sen, että saamme kassanhallintaa parempaan kuntoon. Se ei tarkoita sitä, että meillä olisi taskut täynnä rahaa tai että pankkitilit pullottaisivat, vaan sitä, että pääsemme normaaliin rytmiin ja etenemme koronan aiheuttamasta selviytymismoodista siihen pisteeseen, jossa voimme rakentaa ja kehittää tätä tekemistä, Pöyhönen käy läpi seuran tilannetta.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen.Tomi Natri /All Over Press

Taas plussaa

Pelicans otti merkittävän käyttöpääomalainan, kun koronarajoitusten keskellä halleihin ei saanut ottaa yleisöä paikalle.

– En viitsi sanoa tarkkaa lainasummaa, mutta mojova se oli. Meidän oli pakko ottaa se, jotta saimme pidettyä yrityksen kasassa. Pyysimme silloin omistajat hätiin. He laittoivat nimensä alle ja takasivat lainan. Sen myötä pääsimme montusta yli. Koronan seuraukset painavat vielä seuraavan tilikauden taseen puolella, Pelicans-pomo Pöyhönen myöntää.

Pelicans teki edellisellä tilikaudella (1.5.2022–30.4.2023) yli 700 000 euron voiton. Sen liikevaihto kohosi 10,22 miljoonaan euroon.

Tällä tilikaudella liikevaihtotavoite on pyörinyt 11 miljoonan euron tuntumassa.

– Se (liikevaihto) kasvaa reilusti. Merkittävällä tavalla, Pöyhönen vahvistaa.

– Teemme kannattavan tuloksen. Meillä on hyvät näkymät talouden puolella. Lähdimme isoin panoksin tähän kauteen, mutta oli selvää, että tarvitsimme onnistumisia. Numerot ovat numeroita, mutta ne kertovat mun mielestä organisaation laadusta. Tähän kaikkeen on vaadittu sitkeyttä ja sitä, että olemme uskoneet omaan tekemiseemme. Kaikki muistavat kuitenkin sen, mitä marraskuussa tapahtui.

Pöyhönen viittaa paljon julkisuutta saaneeseen kriisikokoukseen, mikä pidettiin siinä vaiheessa, kun viime kevään hopeamitalisti oli jumittunut sarjataulukon häntäpäähän.

Isot panostukset eivät näkyneet kiekkotuotteen menestyksessä – päinvastoin.

Paikalla saapuivat niin pelaajat, valmennus, taustajoukot kuin koko seurajohto.

– Se oli yksi parhaista palavereista, mitä tässä talossa on pidetty, Pelicansin toimitusjohtaja Pöyhönen sanoo omasta toimistostaan käsin.

– Siellä näki sen, että se arvo- ja kulttuuripohja, mikä tähän organisaatioon on rakentanut, kantaa kyllä. Siihen piti vain luottaa. Se on vähän sama kuin mäkihyppääjä hyppää sumuun. Silloin pitää vain luottaa omaan osaamiseen ja siihen, että taidot ovat olemassa. Ja antaa mennä vain, Pöyhönen jatkaa kokouksen annista.

Moni odotti tuolloin, että Pelicans olisi vaihtanut valmentajaa heikon tilanteen äärellä.

Ei vaihtanut.

Päätös kannatti, sillä Tommi Niemelä johdatti Pelicansin myös tänä keväänä finaaleihin.

Pelicans on niittänyt viime vuosien aikana komeaa urheilullista jälkeä. Se on pelannut laadukasta jääkiekkoa Niemelän komennuksen alla.

Silti, seuran juuria ei ole unohdettu.

– Kyllä sellainen tietynlainen rosoisuus ja rouheus ovat osa tätä hommaa. Ne kumpuavat ihan sieltä lahtelaisesta vesijohtovedestä. Kaikki mitä teemme, tehdään täysillä. Täällä on lupa olla sitä, mitä on ja täällä on lupa tehdä asioita niin kovaa kuin itse haluaa. Mikä tärkeintä: täällä pitää saada tehdä virheitä. Kannustamme jopa välillä siihen, koska se tarkoittaa sitä, että teemme myös oikeita asioita. Sellainen tietynlainen lahtelainen ja päijäthämeeläinen asenne on vahvasti meidän DNA:ssamme ja elämme niiden arvojen kautta. Meillä on koko organisaatiossa vahva yhteinen identiteetti, minkä jaamme niin alakerran (joukkue) kuin yläkerran (toimisto) kanssa. Täällä kaikilla on selkeät ruudut, mutta täältä puuttuu sellainen kulttuuri, missä joltain viedään jotain, että saa itselle jotain, Pöyhönen avaa, summaten:

– Täällä oikeasti pelataan logolle. Sitä on makea katsoa, kun porukka oikeasti elää ja hengittää tälle bisnekselle ihan joka tasolla.