Joka hyvinvointialueelle esitetään jatkossakin jäävän vähintään yksi akuuttisairaala, jossa on myös yöaikaista päivystystä ja tehovalvontaa, mutta ei välttämättä 24/7 leikkaustoimintaa ja tehohoitoa.
Näin kerrotaan MTV Uutisille ministeriöstä, asiaa selvittäneen ohjausryhmän johdosta.
Yksi työryhmän ehdotuksista on se, että hyvinvointialueella ei saisi olla jatkossa kuin yksi ympärivuorokautinen päivystysyksikkö, poikkeuksena muun muassa Lappi. Selvitys julkaistaan torstaina.
"Yhden lääkärin yön yli päivystysrinki vaatii 8-10 henkilön panoksen"
Asiantuntihan mukaan yön yli päivystysten käyttöaste on monissa yksiköissä varsin vähäinen, mutta se sitoo suuren määrän resurssia.
– Esimerkiksi yhden lääkärin yön yli päivystysrinki vaatii 8-10 henkilön panoksen, toteaa osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Osaajaresurssin suuntaaminen päiväaikaiseen sekä ilta- ja viikonloppupäivystyksiin on sekä henkilöstön riittävyyden että potilaiden saaman hoidon näkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa, jatkaa Cantell-Forsbom.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Osastopäällikkö kertoo MTV Uutisille, että akuuttia yöaikaista hoitoa tarvitsevat, esimerkiksi aivoverenkierto- tai sydänpotilaat tulee ohjata suoraan erikoistuneeseen yksikköön, jossa on tarjolla laaja-alaista hoitoa ja kuntoutusta.
– Joka hyvinvointialueelle esitetään jatkossakin jäävän vähintään akuuttisairaala, jossa on kyllä myös yöaikaista päivystystä ja tehovalvontaa, mutta ei välttämättä 24/7 leikkaustoimintaa ja tehohoitoa.
"Tiettyjen palvelujen saanti alueellisesti heikentyy"
– Väki ei riitä kaikkiin pisteisiin. Kyllä meidän täytyy vähän tiivistää, muuten meidän väki loppuu kesken.
Selvitystyöryhmän puheenjohtaja Petri Virolainen painottaa, että ryhmän työn ensisijainen tarkoitus ei ole päivystysverkon karsiminen. Jotain kuitenkin pitäisi tehdä. Se jotain on Virolaisen mukaan päivystyspisteiden profiilin muuttaminen.
– Varmasti siellä on monen näköistä tehostamisen mahdollisuutta. Meillähän on jo nyt monenlaista sairaalan porrasteisuutta. Esimerkiksi neurokirurgisia leikkauksia leikataan vain yliopistollisissa keskussairaaloissa. Meillä on varmasti joitakin sellaisia palveluita, joita tarjotaan tällä hetkellä siinä mielessä liian laajasti, että meillä ei osaajapooli riitä niiden palveluiden tekemiseen, toteaa Virolainen, joka toimii myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajana.
– Esimerkiksi laboratoriadiagnostiikan ja kuvantamisen vaatimaa kaikkea palvelua ei voida tulevaisuudessa ihan jokaisessa paikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen palvelujen saanti alueellisesti heikentyy.
"Jos ei tehdä mitään, me olemme kahden vuoden päästä vielä suuremmissa ongelmissa"
– Jos meillä olisi henkilöstö kaikkiin näihin palveluihin, joita me nyt tarjoamme, niin ei meidän tarvitsisi tällaista uudistusta ajatella.
– Jos ei tehdä mitään, me olemme kahden vuoden päästä vielä suuremmissa ongelmissa, kiteyttää Virolainen.
"Kukaan ei hyödy palvelusta, joka on laadultaan huonoa, vaikka se olisi lähellä"
Virolainen sanoo, että nyt on aika miettiä sitä, millainen sairaala- ja päivystysverkosto Suomessa tulevaisuudessa voi olla.
– Kannattaa miettiä, minkälainen verkosto meidän kannattaa rakentaa, jotta se voidaan hoitaa mahdollisimman laadukkaasti ja potilasturvallisesti. Kukaan ei hyödy palvelusta, joka on laadultaan huonoa, vaikka se olisi lähellä.
Erikoislääkärit eivät keskittämisajatuksista ilahdu. Katso videohaastattelu artikkelin alussa.