Edes hoitotakuulaki ei pysty takaamaan sitä, että lapset ja nuoret pääsisivät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tapasimme äidin, joka kertoo hoitoonpääsyn vaikeuksista.
"Mitä kuuluu?" kysyy äiti laitokseen sijoitetulta 15-kesäiseltä. Mirka Vainikan pojan hoito katkesi pari vuotta sitten, kun poika täytti 13.
– Sieltä ilmoitettiin suoraan, että pelkkä yksi diagnoosi ei riitä perusteeksi nuorisopsykiatrialle. Ja tässä on pari vuotta ihmetelty ja yritetty sosiaalipuolen kanssa mennä eteenpäin ja tilanne on mennyt vaikeammaksi kokoajan.
ADHD ja masennusoireilua. Äiti toivoi pojan sijoitusta kodin ulkopuolelle. Nyt pojan asioita pyritään edistämään kouluterveydenhuollossa, ihmettelee äiti.
– Miten on mahdollista, että sijoitetun lapsen hoidontarvetta arvioidaan kouluterveydenhuollossa?
Ongelma on tiedossa
Kyse on laajemmasta ongelmasta.
– Tätä tapahtuu ja monet alueet seuraavat ihan kalenteripäivää tosi tarkasti ennen kuin esimerkiksi nuorisolla alkavat arvioimaan ja tutkimaan. Ja sitten lasten puolella voi olla, että ei niin aktiivisesti tartuta hoitoon, kun nähdään, että lapsi täyttää pian 13 ja siirtyy pois palveluista, sanoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Asiantuntija ehdottaa nuorisopsykiatrian ikärajan nostoa 18 vuodesta 24 vuoteen ja joustavuutta siirtymään lastenpsykiatriasta nuorisopuolelle.
Kuvassa on esimerkkejä hoitotakuun rikkomuksista eri puolilta Suomea.
Toiveena terveyshyöty
THLssä kannetaan huolta siitä, että vaikka hoitoon pääsisikin, hoito ei monesti ole vaikuttavaa.
– Voi olla, että vaikka hoitotakuu toteutuisi, sitä hoitoa tarjotaan aivan liian kevyellä frekvenssillä, harvakseltaan, eikä intensiivisillä hoitojaksoilla.
Aalto-Setälän mukaan monella alueella erikoissairaanhoito palauttaa psykiatrian lähetteistä yli 40 prosenttia takaisin perusterveydenhuoltoon ja samalla hoitotakuujonot pysyvät kauniimpina.
– Perustaso on tästä toki tästä ihmeissään. He ovat ensin arvioineet, että lapsi, nuori, tarvitsee erikoissairaanhoitoa ja sitten lähete palautetaan, he ovat käyttäneet jo omat paukkunsa, että mitä he voivat tarjota usein.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
"Erikoissairaanhoidolla diktaattoriasema"
Asiantuntijan mukaan erikoissairaanhoito on joutunut kantamaan vastuuta myös sellaisesta, joka kuuluu perusterveydenhuoltoon, eli lievistä ja keskivaikeista häiriöistä, sen vuoksi että perustaso ei ole siihen pystynyt.
– Se kuormittaa tälläkin hetkellä erikoissairaanhoitoa. Mutta erikoissairaanhoidolla on tässä diktaattoriasema.
Vainikan mukaan enää ei ole aikaa odottaa.
– Tässä ollaan sellaisessa tilanteessa, ettei voi ihan loputtomasti odotella, että koska tässä saataisiin sitä psykiatrista palvelua ja tukea ja laaja-alainen hoidontarpeen arviointi.
Lue myös: