Kouluterveyskyselyn mukaan teinityttöjen kiusaamiskokemukset ovat nyt historiallisen yleisiä, ja ylipäätänsä säännöllisestä kiusaamisesta kertoo yhä useampi yläkoululainen. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo MTV:n SOS-ohjelmassa, että kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseen käytettävät rahat ja ohjelmat eivät tuota toivottua tulosta.
Kyselyn mukaan poikien osalta kiusattujen osuus on palannut noin vuoden 2010 tilanteen tasolle sen oltua aiemmin laskusuunnassa. Tytöillä vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden osuus on hieman suurempi kuin kertaakaan vuoden 1996 jälkeen.
Vuoden 2023 kyselyssä vähintään viikoittaisesta kiusaamisesta kertoi 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 8,6 ja tytöistä 7,5 prosenttia.
Yläasteikäisten kiusaamisen ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet, selviää tästä THL:n kyselystä. Miten on mahdollista, että kiusaamiseen ei vieläkään onnistuta puuttumaan?
– Luulen, että siihen yritetään puuttua aika napakastikin, mutta syystä tai toisesta nämä ohjelmat eivät sitä vähennä, kertoo Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen SOS-ohjelman haastattelussa.
Eli ohjelmia on, mutta ne eivät tuota tarvittavaa tulosta?
– Kyllä. Tämä on se tilanne.
"Koulukiusaamista pitäisi kutsua kouluväkivallaksi"
Miten tällaiseen tilanteeseen ollaan ajauduttu?
– Kyllä tämä suoraan sanoen tuskastuttaa, koska Suomessa on kuitenkin hyvä ymmärrys siitä, että koulussa esiintyvä kiusaaminen, jota väkivallaksikin voi kutsua ja pitäisi kutsua, on erittäin vakava uhka lapsen ja nuoren mielenterveydelle. Meillä on vakavia esimerkkejä siitä, millaisiin tekoihin se voi johtaa.
Mitä nämä graavit esimerkit ovat?
– Esimerkiksi kouluampumistapauksissa on ollut taustalla pitkäkestoista kiusaamista ja toisinaan se on yhteydessä myös itsetuhoisuuteen ja vakaviin mielenterveyden ongelmiin.