Mainos

MTV Uutiset vieraili turkistarhalla: Tarhaajat säikähtivät Norjan päätöstä kieltää turkikset – "On meilläkin puolueita, joilla on kielto ohjelmassa"

9:17

Lasse Joensuun tarhalla Himangalla on täysi höyry päällä. Kesätyöntekijät pesevät pentukoppeja, joita riittää – tarhalla on yli 25 000 tuotantoeläintä.

Noin valtava eläinmäärä minkkejä, kettuja ja suomensupia tekee siitä suurehkon tarhan. Tänä aamuna juttua on riittänyt Norjan parlamentin viimeöisestä päätöksestä kieltää turkistarhaus maassa vuoteen 2025 mennessä.

– Meillähän elinkeino on suurempi kuin Norjassa, mutta onhan meilläkin puolueita, joilla sama asia on ohjelmassa. Toistaiseksi suurimmat puolueet eivät ole lopettamassa tarhausta meillä, tietää Joensuu.

Norjassa turkistuotanto kattaa noin prosentin maailman turkismarkkinoista, Suomessa luku on suurempi, joskaan ei yllä enää 1980-luvun huippuvuosiin. Tuolloin yli puolet turkiksista tuli Suomesta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Viime aikoina tilat ovat vähentyneet ja suurentuneet, mutta tuotanto on pysynyt samana. Tuotamme noin 10–15 prosenttia maailman turkiksista, kertoo Joensuu.

Hän istuu Suomen Turkiseläinkasvattajien liiton hallituksessa ja tuntee elinkeinon. Se on tuttu sitäkin kautta, että Joensuun isoisä aloitti turkistarhauksen jo vuonna 1945.

– Sen jälkeen isä on jatkanut ammattia, sitten minä ja nyt minun poikani. Myös pojanpoika jo viihtyy tarhalla, kertoo Joensuu.

Pohjalainen elinkeino

Hän muistuttaa, että Suomessa turkistarhaus on hyvin paikallinen ammatti.

Kalajoella on noin 70 turkistarhaa eli se nousee Uudenkaarlepyyn jälkeen yhdeksi suurimmista turkispitäjistä. Itse asiassa yli 90 prosenttia Suomen turkistarhoista löytyy Pohjanmaan rannikolta, Uudenkaarlepyyn ja Kalajoen väliltä.

– Elinkeino on muodostunut tänne siksi, että rannikolla on aina kalastettu ja sitä kautta saatu ruokaa turkiseläimille. Olen monesti sanonut, että tämä on Suomen parasta aluetta turkistaloudelle myös runsaiden tuulten vuoksi, kertoo Joensuu.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Häntä hirvittää politikointi: Norjassa pieni Venstre-puolue sai turkiskiellon aikaan hallitusohjelmaa rukatessa. Norjassa kuitenkin elinkeino koskee vain noin 200 tarhaa.

– Meillä on kuitenkin nelinkertainen määrä tarhoja, joihin on investoitu pelkästään meidän alueella miljoonia euroja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lopettaminen olisi aika kova päätös alueelle, sanoo Joensuu.

Tuhansia työpaikkoja

Siitä, miten paljon turkistarhaus työllistää, löytyy useita lukuja.

Tarhaajat itse puhuvat 5000 suorasta työpaikasta, sen lisäksi on välillisiä työpaikkoja, kuten Joensuun naapurissa sijaitseva BiHii Oy.

Se on yritys, joka tekee turkislannasta hajuttomia ja ympäristöystävällisiä kasvualustoja puutarhoille.

– Samalla sidomme kaasuja ja kierrätämme ravinteita, kertoo toimitusjohtaja Mirja Mustonen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Joensuu toivoo, että Suomen päättäjät perehtyvät alaan, ennen kuin ryhtyvät tekemään päätöksiä tai aloitteita elinkeinon kohtalosta Suomessa.

Hänen perheensä turkistarha työllistää pysyvästi kuusi ihmistä, lisäksi on kausityöntekijöitä ja kesätyöntekijöitä.

– Jos lähdetään kieltämään tarhaus, pitää löytyä vastuunkantajia sen suhteen, mitä se tarkoittaa meille täällä maaseudulla asuville ihmisille.

– Kyse ei ole yksinomaan tarhauksesta vaan isosta joukosta ihmisiä, joiden työpaikat ovat tässä elinkeinossa kiinni, huomauttaa Joensuu.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja