Pentti on tehnyt vihattua työtä vuosikymmenien ajan – tällaista on turkistarhaajan arki
6:17”Eläin on syntynyt sukupolvesta toiseen tänne, ei se tiedä muunlaisesta elämästä" – voit katsoa tästä koko Asian ytimessä -ohjelman Minkkimies-minidokumentin.
Julkaistu 20.03.2024 06:01(Päivitetty 20.03.2024 15:35)
Enemmistö suomalaisista pitää turkistarhausta epäeettisenä, toisin kuin 4-vuotiaasta lähtien alalla mukana ollut Pentti.
– Tässä minun sylissäni alkaa olemaan Suomen arvokkain vientituote.
Lause kajahtaa Keski-Karjalan Minkki -turkistarhalla, jossa Pentti Lipsanen esittelee häkistä nostamaansa minkkiä. Turkistarhalla olemisesta ei voi erehtyä, sillä haju on voimakas.
Aamu tarhalla on aloitettu vesien tarkastamisella. Nyt luvassa on naaraiden paritusta.
Tänään paritettavat eläimet on merkitty laittamalla häkin edessä oleva kortti viistoon. Yhteensä eläimiä paritetaan noin tuhat.
– Hyvää huomenta pojat, Pentti sanoo yhdistäessään eläimiä häkkeihin.
Hän nostaa toisesta häkistä syliinsä uroksen ja lepertelee sille kutsuen eläintä luppanaksi.
– Lähdetäänkö käymään pojan luona? Lähdetään käymään pojan luona vähän, Pentin puoliso Marja Lipsanen puolestaan puhuu minkille ennen kuin hän laskee naaraan uroksen häkkiin.
Kiina on tärkein markkinamaa
Suomi on Euroopan toiseksi suurin turkistuottaja noin 400 turkistarhan voimin. Turkisalan kokonaisviennin arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Tästä Suomeen vientituloja jää noin 120 miljoonaa euroa.
Pentti on tehnyt töitä turkistarhalla vuosikymmenien ajan. Hän on silminnähden onnellinen siitä, että on ollut alalla mukana 4-vuotiaasta lähtien.
– Kun kuulet ensimmäisten pentujen äänet, tunnet sen tuoksun ja emo on lasten kanssa. Se on se suola, hän kuvailee.
Tällä hetkellä Pentin tilalla on noin 300 000 euron liikevaihto. Tärkein markkinamaa on Kiina.
Marja liittyi toimintaan mukaan sen jälkeen, kun alkoi seurustella Pentin kanssa. Hän työskentelee hierojana ja auttaa turkistarhalla oman työnsä ohella.
Marja kertoo ajatelleensa turkistarhauksesta negatiivisesti ennen Pentin tarhalla vierailua.
– Se kuva minkä median kautta oli saanut tarhauksesta, muuttui aivan täysin.
Lipsasten lisäksi tilalla työskentelee ukrainalainen Alina.
Enemmistö suomalaisista pitää tarhausta epäeettisenä
– Suomessa on satoja asioita, joista pitäisi olla oikeasti huolissaan, turkiseläinten hyvinvoinnista ei tarvitse olla huolissaan, Pentti toteaa.
Yli puolet eurooppalaisista kannattaa turkistarhauksen täyskieltoa. Euroopan komissio on pyytänyt tieteellistä lausuntoa turkiseläinten hyvinvoinnista sen jälkeen, kun kansalaiset vaativat turkistarhauksen kieltämistä aloitteella.
Suomessa turkistarhauksen kieltämistä vaatinut kansalaisaloite keräsi syyskuun alussa yli 50 000 kannatusilmoitusta ja eteni eduskunnan käsiteltäväksi.
Pentti painottaa hänen ja muiden tarhaajien tekevän laillista työtä. Hän sanoo kaikille olevan oikeus mielipiteeseen, mutta uskoo "jokin päivä järjen voittavan".
– Jos toiset voisivat yhtä hyvin kuin tämä minkki, niin meillä olisi kaikilla hyvä olla, hän toteaa pitäessään eläintä sylissään.
Minkit elävät turkistarhalla verkkohäkeissä. Pentin mukaan kyseessä on paras ratkaisu, sillä jos häkin pohja olisi suojattu, eläin olisi virtsassa ja ulosteessa.
– Eläin on syntynyt sukupolvesta toiseen tänne, ei se tiedä muunlaisesta elämästä.
Pentin mukaan eläimelle paras virike on toisen lajitoverin seura. Tarhalla on kokeiltu erilaisia virikkeitä minkeille huonoilla kokemuksilla.
– Nämä ovat kuin lapsia. Yksi haluaa omia ne ja tulee enemmän riitaa.
Tarhoilla havaittiin lintuinfluenssaa
Turkistarhoilla havaittiin viime kesänä ja syksynä lintuinfluenssaa. Pentti kuvailee ajan olleen raskasta tarhoille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kaikkien turkistarhojen bioturvatoimet eivät olleet riittäviä.
– Meidän olisi varmasti pitänyt elinkeinossa reagoida aikaisemmin, Pentti pohtii.
72 tarhalta lopetettiin yhteensä noin 485 000 eläintä. Valtio maksaa kaikkiaan yli 50 miljoonan euron korvaukset kyseisille tarhoille.
Pentin mukaan korvausten saaminen on hidasta.
– Kyllä on tullut monta itkuista kuvaa WhatsAppissa, kun tarhaajat sanovat, että tähän loppui heidän elämänsä ja monen sukupolven työ.
Työpäivä tarhalla on kiireinen, sisälle siirrytään hetkeksi kahvittelemaan töiden lomassa. Talon seiniltä löytyy koululaisten tekemiä piirustuksia.
Aikanaan tarhalla vieraili koululaisryhmiä, nyt vierailijoita ei enää käy.
Marja kuvailee työn olevan ympärivuorokautista. Pidempiin lomiin ei ole mahdollisuutta.
– Olen miettinyt monta kertaa, miten tässä pää on kestänyt minulla ja Pentillä, joka on tehnyt ikänsä tätä työtä.
– Ei tarhaaja käy nukkumaan illalla, jos sillä on yksikin eläin, joka vaivaa mieltä, Pentti toteaa.
Pentti uskoo saavansa kritiikkiä, tai kuten hän itse kutsuu "kuraa", tästä haastattelusta.
– Minulla ei ole mitään pelättävää. Minä teen Suomessa työtä suomalaisen elintason hyväksi.
Aiheesta laajemmin illan Asian ytimessä -ohjelmassa klo 21. Turkistarhauksen tulevaisuudesta ovat keskustelemassa Turkiskasvattajien Olli-Pekka Nissinen ja Oikeutta eläimille -järjestön Kristo Muurimaa.
Juttua oikaistu 20.3. kello 15.33: Korjattu tietoa turkistarhauksen vientituloista. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että turkisala tuo Suomeen vientituloja noin 300 miljoonaa euroa. Todellisuudessa turkisalan kokonaisviennin arvo on noin 300 miljoonaa euroa, josta Suomeen vientituloja jää noin 120 miljoonaa euroa.
