Norjassa turkistarhaus loppuu vuoteen 2025 mennessä poliittisten lehmänkauppojen vuoksi – Suomen hallitusohjelmassa elinkeinosta ei mainita sanaakaan

Norjassa viimeistenkin turkistarhojen häkit tyhjenevät vuoteen 2025 mennessä. Pohjanmaalainen turkistarhaaja toivoo, että suomalaiset päättäjät eivät seuraa muiden maiden jalanjäljissä.

Kolmannen polven turkistarhaajaa Lasse Joensuuta harmittaa norjalaisten kollegoiden puolesta.

– Kyllä se kurjalta tuntuu, norjalaisetkin ovat tehneet hyvää työtä, vaikka tuotantomäärä on suomalaisiin nähden ollut pientä. Mutta harmittaa heidän puolestaan, Joensuu kertoo.

Norjan parlamentissa eli suurkäräjillä nuijittiin läpi laki, joka kieltää turkistarhauksen tulevaisuudessa. Perjantain vastaisena yönä hyväksytty laki meni läpi äänin 101–68.

Lain myötä uusia turkistarhoja ei saa enää perustaa, ja olemassa olevat tarhat lakkautetaan helmikuuhun 2025 mennessä. Norjassa turkistarhaus on marginaalinen elinkeino, sillä maassa toimii enää alle 200 turkistarhaa, jotka tuottavat noin prosentin maailman minkki- ja kettuturkeista.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Profurin tilastojen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 1015 turkistarhaa, joista suurin osa sijaitsee Pohjanmaalla. Turkistarhojen maantieteellekin löytyy looginen selitys historiasta.

– Tykkään sanoa, että tämä on yksinkertaisesti maailman paras paikka tarhata. Mutta todellinen syy on, että aikanaan kun tarhoja perustettiin, kala oli lähellä. Rehukalaa saatiin aivan tarhojen vierestä, Joensuu selittää.

Pohjanmaalla sijaitsee myös Lasse Joensuun kotitila, tarkalleen ottaen Kalajoella, Himangan kylässä. Turkistarhan perusti miehen isoisä vuonna 1945, ja nykyisin siellä on noin 25 000 minkkiä, kettua ja suomensupea.

Turkistarhoja on vähemmän, jäljelle jääneet tilat kasvaneet

Viimeisten 30 vuoden aikana turkistilojen määrä Suomessa on vähentynyt 70 prosenttia, mutta samanaikaisesti kasvatettujen turkiseläinten määrä on pysynyt samana tai peräti kasvanut, mikä on tarkoittanut yksittäisten tarhojen kasvua.

Suomessakin turkistarhauksen kieltäminen eettisistä syistä on noussut keskusteluun säännöllisin väliajoin. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) ja eläinsuojelujärjestö Animalian kyselyssä helmikuussa selvisi, että vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat varauksetta tarhauksen lakkauttamista. Keskusta, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue olivat täysin vastakkaista mieltä.

Kieltämisen ja sallimisen välimaastossa sahasivat sekä kokoomus että sosiaalidemokraatit.

Norjan lakihanke perustuu hallitusneuvotteluiden aikana tehtyihin lehmänkauppoihin. Taustalla on liberaalien pienpuolueen Venstren kynnyskysymys tarhauskieltoon liittyen. Oikeistokoalitio myöntyi Venstren vaatimuksiin, jotta sai puolueen mukaan oikeistohallitukseen.

Joensuu ei ole huolissaan oman elinkeinonsa puolesta, eikä hän usko, että turkistarhaus Suomessa kielletään lähitulevaisuudessa.

– Suomessa pääpuolueet ovat antaneet tarhaukselle tukensa ja ymmärtävät, miten merkittävä työllistäjä ja taloudellinen tekijä tämä on maaseudulla, kertoo Joensuu. Turkistarhaaja on myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton hallituksen varapuheenjohtaja ja myyntiyhtiö Sagafursin hallituksen jäsen. 

Uudessa hallitusohjelmassa turkistarhausta ei mainita

Tuoreessa hallitusohjelmassa eläinten hyvinvointia luvataan parantaa niin, että viime vaalikaudella eduskunnan käsittelyssä ollutta esitystä eläinten hyvinvoinnista täydennetään. Hyvinvointin sisällytetään eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen.

Ohjelmassa sanotaan myös, että tukijärjestelmiä pyritään parantamaan niin, että eläinten hyvinvointia parantavia investointeja halutaan tehdä myös runsaammalla kädellä, kuin lait vaativat tai nopeammalla aikataululla, kuin siirtymäajat määräävät. 

Myös eläinten hyvinvoinnin "kriteeristöä edistetään Pohjoismaiden ja EU:n normeissa ja lainsäädännössä."

Yhdessäkään edellä mainitussa kohdassa ei kuitenkaan suoraan viitata turkistarhaukseen. Tosiasiassa turkistarhausta ei mainita kertaakaan hallitusohjelmassa.

Eläinoikeusjärjestö Animalia ilmaisi pettymyksensä hallitusohjelman julkaisun jälkeen.

– Valitettavaa on myös se, että turkistarhauksen alasajosta tai sen rajoittamisesta ei ole mainintaa lainkaan, vaikka muualla Euroopassa edistystä tapahtuu, Animalian puheenjohtaja Erja Laakkonen kommentoi järjestön tiedotteessa kesäkuun alussa ja viittaa Norjan tilanteeseen.

Turkiselinkeino työllistää reilut 5 000 suomalaista, ja turkisnahkojen viennin arvo oli vuonna 2017 430 miljoonaa euroa, kertovat Profurin tilastot. Eniten turkiksia viedään Kiinaan.

– Ei meille täältä löydy korvaavaa työtä. Meilläkin tässä tarhalla on työntekijöitä ja vuosittain kesätyöntekijöinä opiskelijoita. Pitäisi ottaa vastuu siitä, mitä toiselle tekee, ja miten se tulee meihin vaikuttamaan täällä, turkistarhaaja Joensuu sanoo.

Joensuun tilalla suuri osa kausityöntekijöistä tulee nykyisin Ukrainasta, sillä ruumiilliseen työhön on haastava löytää suomalaisia.

Hollanti kielsi jo tarhauksen, Puolakin saattaa seurata perässä

Euroopan tasolla suurin turkistuottajamaa on Tanska, joka keskittyy minkinkasvatukseen, sillä kettutarhaus kiellettiin vuonna 2009 15 vuoden siirtymäajalla.

Suomi tuottaa neljänneksi eniten turkiksia Euroopassa. Kiina on maailman suurin turkisnahkojen tuottaja ja päämarkkina-alue.

Euroopassa toiseksi eniten vuonna 2018 turkiksia tuotti Puola, kolmanneksi eniten Hollanti. Hollanti on parhaillaan siirtymävaiheessa, jonka vuoksi kaikki turkistarhaus kielletään ja lopetetaan kokonaan vuoteen 2024 mennessä. Myös Puolassa on tehty esitys turkistarhauksen kieltämisestä osana uutta eläinsuojelulakia.

Hiljattain viimeinen turkistarha sulki ovensa myös Saksassa, jossa säädettiin uusi eläinsuojelulaki vuonna 2017. Oikeutta eläimille -järjestön mukaan lain seurauksena maan viimeinen minkkitarha lopetti toimintansa viime keväänä, vaikka toiminta olisi saanut jatkua vuoteen 2022.

Eri maiden tarhauskieltoja on listannut esimerkiksi Animalia-yhdistys.

Lue myös:

    Uusimmat