Helsinkiläinen Martin-Éric Racine sai toimeentulotukea kuuden vuoden ajan. Hän sanoo olleensa tämän ajan pakotettuna asumaan kalliissa vuokra-asunnossaan. Hän on hakenut edullisempaa vuokra-asuntoa vuosikausia.
MTV Uutiset selvitti, että pitkäaikaisesta toimeentulotuen saannista on 2000-luvulla tullut yhä tavallisempaa, kun vastaavasti lyhyet tuet ovat vähentyneet. Toimeentulotuen alkuperäinen tarkoitus on ollut lyhytaikainen, viimesijainen tukimuoto.
MTV Uutisten haastattelussa entinen pitkäaikaisasiakas antaa vinkkejä, mitä tukijärjestelmälle pitäisi tehdä.
– Tuki loppui viime kuussa, koska pitkän etsinnän jälkeen sainkin entistä halvemman vuokra-asunnon, minkä seuraamuksena en enää tarvitse toimeentulotukea täydentämään asumistukea. Asumistukea maksetaan enintään 408 euroa kuukaudessa helsinkiläisille yksinasuville asumistuen saajille. Ero paikataan yleensä toimeentulotuella, kertoo Martin-Éric Racine.
Lue myös: Työttömien aktiivimallista kansalaisaloitteen tehnyt Racine: "Kehotettiin olla näyttäytymättä kylällä ja uhkailtiin turpiin vetämisellä"
Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole tarpeeksi
Racine paheksuu vuokrien korkeutta ja viittaa Kuluttajatutkimuskeskuksen lukuihin.
– Yksiön mediaanivuokra Helsingissä on 738 euroa kuukaudessa. Kallimpiakin on, mutta tätä halvempia ei kerta kaikkiaan ole, Racine sanoo.
Toimeentulotukea on kritisoitu passivoivaksi tueksi. Tuelta on yksinkertaisesti hankala päästä pois. Racine pitää tärkeänä syynä asumiskustannuksia.
– Kohtuuhintaisia vuokrayksiöitä ei Helsingissä kerta kaikkiaan riitä kaikille hakukkaille, minkä lisäksi työttömille ja maksuhäiriöllisille ei haluta myöntää asuntoa. Näin olleen jumiuduin siihen kalliiseen asuntoon vuosiksi pystymättä vaikuttamaan asiaan. Vasta nyt minulle soitettiin asuntosäätiöstä, että heillä olisi yksiö vapautumassa lähiaikoina. Jätin asuntohakemuksen säätiöön yli viisi vuotta sitten.
"Yliraskas prosessi"
Racine pitää toimeentulotuen keskeisenä järjestelmällisenä ongelmana sitä, että "sitä käytetään nykyään lähinnä paikkamaan säännöllisiä asumismenoja, mikä ei todellakaan ole tuen alkuperäistä tarkoitusta".
Toimeentulotukea Racine pitää hallinnollisesti hyvin raskaana.
– Puhutaan paljon siitä, kuinka yliraskas prosessi on uusia hakemukset ja kuinka usein päädytään tuen leikkaukseen tai siihen, että tiettyjä laskuja ei hyväksytä menoina. Tämän seuraamuksena budjetointi on käytännössä mahdotonta, koska tukipäätöksestä toiseen ei koskaan tiedä, missä mennä, tai paljonko rahaa on käytettävissä minäkin kuukautena.
"Asumistuki kaipaa kokonaisremonttia"
Racinen mukaan yleisin syy hakea toimeentulotukea on vuokrakehityksestä jäljeen jäänyt asumistuki.
– Asumistuki kaipaa kokonaisremonttia. Asumiskuluiksi tulisi huomioida todelliset menot kokonaisuudessaan. Laskelmasta tulisi poistaa omavastuuosa. Laskelma tulisi perustua nettotuloihin, kun tällä hetkellä verotetut ja ulosmitatut summat lasketaan käytettävissä olevina, vaikka todellisuudessa nämä rahat on jo vietty pois.
Racine kaipaa kuntia vastuuseen
Racine on myös pohtinut kuntien roolia tuen maksamisessa.
– Maksatus tulisi pysyä KELA:ssa, mutta tuen kustantaminen voisi olla paikkakunnan velvollisuus. Tämä olisi porkkanana kunnalle päättää siitä, haluaako kunta rakennuttaa kohtuuhintaisia asuntoja kaikille niitä tarvitseville vai haluaako kunta mieluummin kustantaa KELA:n asumistukipottia sen mukaan, mitkä ovat todelliset asumiskulut sillä paikkakunnalla.
Racine oikaisisi maksettavan asumistukisumman reaaliaikaisesti kuukausittain, vuoden alussa voimaan tulevaa tulorekisteriä hyödyttäen.
– Näin kynnykset oikaisupyytöön voittaisiin poistaa kokonaan, eikä enää tarvitsisi suorittaa asumistuen vuositarkastusta.
Kelan uusimpien tilastojen mukaan lokakuussa noin 95 000 ihmistä sai toimeentulotukea 10 kuukautta peräkkäin – tämä on peräti 43 prosenttia tuen saajista.