MTV Uutiset selvitti ikuisuuskysymyksen: Onko kannattavampaa maksaa mätkyjä vai saada veronpalautuksia? Asiantuntijan vastaukset voivat yllättää

Onko kannattavampaa maksaa mätkyjä vai saada veronpalautuksia? Asiantuntijat vastaavat 0:25

Veronpalautukset ovat monelle iloinen lisäsumma tilille, mutta palautuksista iloitsevien irvaillaan usein myös antavan ”ilmaista lainaa valtiolle.” MTV Uutiset selvitti eikö veronpalautusten saaminen lopulta kannata – ja olisiko parempi maksaa mätkyjä.

Veronpalautusten saamista sanotaan usein kannattamattomaksi ja syy on melko yleisesti tiedossa: inflaatio syö rahan arvosta tietyn summan ajan kuluessa. Kun rahan saa palautuksina, sen ostovoima on inflaation myötä pienempi kuin mitä sen ostovoima olisi ollut silloin, kun rahan on maksanut veroina Verohallinnolle.

Inflaation vaikutuksen minimoimiseksi Verohallinto maksaa veronpalautuksille pientä 0,5 prosentin korkoa. Juju on siinä, että inflaatio on harvoin noin alhainen: viimeisen vuoden aikana inflaatio on ollut alhainen, mutta se on silti ollut keskimäärin noin prosentin luokkaa.

Inflaatio on siis syönyt veronpalautusten arvosta noin prosentin, josta Verohallinto kompensoi vain 0,5 prosenttia.

Mätkyille joutuu maksamaan kahden prosentin koron

Jäännösverot eli mätkyt eivät nekään vaikuta houkuttelevalta vaihtoehdolta: mätkyistä joutuu maksamaan jopa kahden prosentin koron noin puolelta vuodelta, jos niiden summa ylittää 20 euroa.  

– Jos puhumme normaalista taloudesta, jolla on palkkatuloja, niin harva haluaa maksaa mätkyjä eikä inflaatiotekijää sillä tavalla mietitä, sanoo Veronmaksajain keskusliiton lakimies Päivi Kaari.

– Eikä sillä lopulta ole tavalliselle palkansaajalle lopulta ole niin paljoa merkitystä eikä asiaan voi loputtomiin vaikuttaakaan.

Paitsi, että mätkyjen maksaminen on epämukavaa, tilannetta mutkistaa toinenkin tekijä: veronpalautusten saaminen voi olla kannattavampaa kuin ensivilkaisulta vaikuttaisi.

Pankit maksavat jopa pienempää korkoa kuin Verohallinto

Jos rahansa on tallettanut tavalliselle pankkitilille, pankit maksavat talletuksille tällä hetkellä pienempää korkoa kuin Verohallinto.

Käyttötilien ja jopa säästötilien maksamat talletuskorot ovat suurimmilla suomalaisilla pankeilla tällä hetkellä vain 0–0,4 prosentin luokkaa, eli Verohallinnon maksama 0,5 prosenttia on niihin verrattuna suorastaan suuri korko.

Esimerkiksi Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professori Timo Rothovius kertoi Ylen Ykkösaamussa pitävänsä mahdollisena, että jos Euroopan keskuspankin ohjauskorot pysyvät näin alhaisena, pankit alkavat pian periä jopa maksua tallettajilta.

– Ainakin näissä talousolosuhteissa veronpalautuksia voi ajatella säästönä, joka kasvaa korkoa, sanoo Rothovius.

– Etenkin jos ajatellaan, että kolmannes ihmisistä ei säästä ollenkaan, niin tätä kautta he voivat helposti aloittaa.

”Tällä hetkellä on lähes mahdotonta saada yli 0,5 prosentin tuottoa ilman riskiä”

Jos ostovoimansa haluaisi kuitenkin maksimoida, teoriassa kannattaisi tähdätä siihen, että saisi alle 20 euron mätkyt – joista korkoa ei joudu maksamaan – ja veronpalautusten saamisen sijaan säästäisi säännöllisesti itse kohteeseen, jonka tuotto olisi sijoituksen hoitokulut ja verot mukaan lukien yli 0,5 prosenttia.

Tämän menettelytavan huono puoli on, että kaikkiin niin tuottoisiin sijoituksiin sisältyy tällä hetkellä riskinsä.

– Osakemarkkinat ovat ainoa kohde tällä hetkellä, jonka tuotto-odotus on kohtuullinen ja siinäkin on lyhytaikaisella sijoittajalla riski.  

– Tällä hetkellä on lähes mahdotonta saada yli 0,5 prosentin tuottoa ilman riskiä, Rothovius sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat