Mainos

MTV Ukrainassa: Synkän talousputken päässä näkyy valoa, mutta tuhansia tappaneelle konfliktille ei loppua

2:28
Video: Elämä Ukrainan rajaseudulla ei ole helppoa – jonottaminen on jokapäiväistä elämää.

Yli viisi vuotta kestänyt Ukrainan kriisi ei ole päättynyt, mutta maa alkaa vähitellen päästä pinnalle synkimmmistä syövereistä.

Maan talous koki pohjakosketuksen kriisin ollessa pahimmillaan vuosina 2014-15. Valoa alkaa näkyä kuitenkin tunnelin päässä.

Hiljattain amerikkalainen luottoluokittaja Fitch nosti Ukrainan luokitusta pykälän korkeammalle luokasta B- luokkaan B, ja kansainvällisessä korruptiovertailussa maa on parantanut asemiaan selvästi.

Viime vuonna se arvioitiin maailman 120. korruptoituneeksi maaksi, kun se vielä vuonna 2011 oli sijalla 152. Se on tilastoissa yhä korruptoituneempi kuin esimerkiksi Valkovenäjä, Unkari ja Romania.

Keskiansio 400 euroa kuukaudessa

Ukrainan maatalous on voimissaan. Se on viljan viejänä maailman ykkönen ja kolmanneksi suurin maataloustuotteiden toimittaja Euroopan Unionille. Viime vuonna vienti EU-maihin nousi uuteen ennätykseen 6,3 miljardiin euroon. Sen edellä ovat vain Yhdysvallat ja Brasilia.

Keskiansio on Ukrainassa tätä nykyä noin 400 euroa kuukaudessa. Mutta monilla aloilla, kuten it-sektorilla pyyhkii hyvin. It-alojen osaajien palkat ovat nykyisin täysin eurooppalaista tasoa. Viisumivapaus EU:n alueella on piristänyt monia muitakin aloja, kuten kauppaa ja matkailua.

Maan hallituksellakin on tukeva turvallinen enemmistö, 254 paikkaa maan 424 jäsenen parlamentissa.

Jäätynyt konflikti

Mutta konfliktille maan itäosissa ei näy loppua, vaikka pieniä liennytyksen merkkejä kuten viime viikolla toteutettu vankien vaihto onkin olemassa. Sota on kallista. Jossakin vaiheessa sodan ollessa pahimmillan sen laskettiin maksavan 5 miljoonaa dollaria päivässä. Ja muutkin menetykset ovat raskaat.

Sodassa on tähän mennessä saanut surmansa ainakin 13 000 ihmistä ja kotinsa on menettänyt yli miljoona. Minskin sopimuksia ei kunnioiteta edelleenkään ja tulitaukoa rikotaan tosin yhä harvemmin. Venäjä aseistaa, kouluttaa ja rahoittaa separatistijoukkoja.

Molemmat osapuolet tuntuvat uskovan ainoastaan sotilaalliseen ratkaisuun. Mutta Ukrainan asevoimat ovat edelleen heikot. Tykit ja panssarit ovat vanhanaikaisia, huonosti huollettuja ja jopa täysin käyttökelvottomia. Ukraina tarvitsee sekä rahaa että modernimpia aseita taistellakseen tasapuolisesti Venäjän tukemia joukkoja vastaan.

"Rauhaa ei ylläpidetä vilteillä ja huovilla"

Ex-presidentti Petro Poroshenko sanoikin länsivalloille pitämässään puheeessa ironisesti, ettei sotaa voiteta eikä rauhaa ylläpidetä vilteillä ja huovilla.

Venäjän intressissä tuntuu olevan tällä hetkellä kaikinpuolinen kapuloiden rattaisiin työntäminen ja Ukrainan pitäminen sen vaikutuspiirissä sekä mahdollisimman kaukana Natosta ja EU:sta.

Tämän hetken tilannetta voi verrata jäätyneeseen konfliktiin Georgiassa ja Transnistriassa. Ranska ja Saksa ovat yrittäneet etsiä ratkaisua tilanteeseen yhdessä Venäjän ja Ukrainan kanssa.

Näitä neuvotteluja kutsutaan Normandian prosessiksi. Ranskan presidentti Emmanuel Macron painotti kuitenkin viime elokuisessa Pariisin tapaamisessaan presidentti Vladimir Putinin kanssa, ettei Venäjä voi palata G7:n maiden jäseneksi ennenkuin sota Ukrainassa on saatu loppumaan.

Sodan synkin hetki: Malesialaiskone ammuttiin alas

Tässä vielä lyhyt kertaus lähimenneisyyteen. Ukraina halusi lähentyä EU:ta ja kävi pitkään neuvotteluja kauppa- ja yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. Presidentti Janukovits esti tämän sopimuksen kuitenkin 21.marraskuuta 2013 viime hetkillä. Janukovits syrjäytettiin Maidanin veristen mellakoiden jälkeen 21. helmikuuta 2014 ja hän pakeni Krimin kautta Venäjälle.

Venäjä painosti Ukrainaa pysymään vaikutuspiirissään ja osana Euraasian unionia.Samaan aikaan itä-Ukrainassa Venäjä-mieliset valtasivat hallintorakennuksia ja tuhansia venäläisjoukkoja keskitettiin rajalle. Itä-Ukrainaan alkoi virrata aseita, ammuksia, tykkejä, ilmaatorjuntaohjuksia ja panssareita.

Sodan ehkä synkin tapahtuma koettiin heinäkuussa 2014, kun separatistijoukot ampuivat alas malesialaiskoneen ja 298 ihmistä sai surmansa. Hollanti on vastustanut jyrkästi separatistien ilmatorjuntajoukkojen komentaja Tsemakh Sentsovin vapauttamista ja vaatii hänelle kansaivälisen oikeuden mukaista tuomiota.


Lisää aiheesta

    Aiemmat livelähetykset

    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja