Sota on vaatinut kymmeniätuhansia siviiliuhreja ja ajanut miljoonat ukrainalaiset kodeistaan. Sodan loppua ei ole vielä näköpiirissä.
Tänään on Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan 500. päivä. Euroopan mittavin sota sitten toisen maailmansodan alkoi 24. helmikuuta 2022, kun venäläiset joukot vyöryivät Ukrainaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä Venäjän vuodesta 2014 miehittämiltä alueilta Itä-Ukrainan Donbasista ja Krimin niemimaalta.
Venäjän sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi julistaman hyökkäyksen alkuperäinen tavoite oli valloittaa nopeasti pääkaupunki Kiova ja kaataa presidentti Volodymyr Zelenskyin länsimielinen hallitus.
Vaikka Venäjän joukot valloittivat sodan alkupäivinä laajoja alueita niin Kiovan ympäristössä kuin maan etelä- ja itäosissakin, kävi nopeasti selväksi, ettei vallanvaihto tai Kiovan valtaaminen onnistu. Miehitysjoukkojen eteneminen pysähtyi monin paikoin, ja huhtikuun alussa 2022 Venäjän joukot vetäytyivät Kiovan ympäristöstä ja muualtakin Pohjois-Ukrainasta.
Lue myös: Erdogan: Ukraina ansaitsisi Nato-jäsenyyden
Siitä lähtien Venäjä on pyrkinyt hyökkäämään etenkin Itä-Ukrainassa sekä vankistamaan jalansijaansa jo valloittamillaan alueilla. Se on myös jatkanut Ukrainan kriittisen infrastruktuurin ja siviilikohteiden moukaroimista ohjusiskuilla.
Ukrainan sitkeä vastarinta yllätti jopa monet sotilasasiantuntijat, ja maa on sodan aikana hyötynyt myös länsimaiden antamasta merkittävästä aseavusta. Viime vuoden jälkipuoliskolla sodan suunta alkoi kääntyä. Ukraina valloitti syyskuussa takaisin Venäjän miehittämiä alueita Harkovan ja Luhanskin alueilla maan itäosassa, ja marraskuussa se valtasi takaisin Hersonin kaupungin ja sen ympäristön Etelä-Ukrainassa.
