Vuoden Suomessa asuneet ukrainalaiset sotapakolaiset voivat hakea kotikuntaa. Iso osa sotaa paenneista voi hakea kotikuntaa maalis-huhtikuussa.
"Kiitos Suomi" on Keravalle kokoontuneiden ukrainalaisperheiden viesti, kun he kokoontuvat Ukrainan lipun eteen poseeraamaan MTV:n kameralle.
Ukrainalaisperheiden lapset leikkivät paikallisen kirjaston yläkerrassa toimivissa Mannerheimin lastensuojeluliiton tiloissa äitien istuessa keskenään sohvilla. Isät ovat Ukrainassa.
Yksi perheistä aikoo lähteä lähteä pian Kiovaan, sillä koti-ikävä on kova sodasta huolimatta.
– Lapsi haluaa mennä kotiin, isän luokse. Ymmärrän, että pommitukset jatkuvat, ja niiltä pitää mennä suojaan kellariin, ukrainalaisäiti Zlata Artiyshenko kertoo.
Hänen pieni tyttärensä on pukeutunut prinsessamekkoon.
– Suomessa on vaikeaa olla pakolaisena. On helppo olla turistina, tai jos tulee kaverin luokse asumaan. Mutta Suomessa on tosi kiva olla, koska suomalaiset auttavat tosi paljon.
Artiyshenkon mies toimii Kiovassa vapaaehtoisena.
Lue myös: Suomessa asuvan Liliian juuret ovat sodan runtelemassa Hersonissa – huoli sukulaisista on kova: "Isoäitini ei halua lähteä kodistaan"
Muut jäävät
Paikalla on viisi perhettä, jotka pohtivat tulevaisuuttaan. Sota on laittanut kaikkien elämän uusiksi.
Muut perheet ovat jäämässä toistaiseksi Suomeen.
Kahden lapsen äiti Kateryna Radzilovska saapui perheineen Suomeen noin kymmenen kuukautta sitten.
– Ajattelimme, että joudumme olla kuukauden tai kaksi. Sen jälkeen ajattelimme, että pääsemme lähtemään ehkä keväällä. Nyt olemme ymmärtäneet, että sota jatkuu.
Radzilovska on todella surullinen tilanteesta.
– Me vain haluaisimme mennä takaisin, mutta olemme ymmärtäneet, että se ei ole turvallista. Siellä ei ole turvallista lapsille, hän sanoo.
– Meillä ei ole paikkaa mihin voisimme palata.
Lue myös: Latviassa tuhannet ihmiset pelkäävät karkotusta Venäjälle – neuvostoajalta asti maassa asuneet mummot ja vaarit joutuvat täyttämään tiukat kriteerit
Kotikunta tarjolla
Radzilovska on pohtinut kotikunnan hakemista Suomesta, koska se on pian mahdollista.
– Tottakai voisin hakea, mutta nyt on vähän helpompi mennä vastaanottokeskukseen hakemaan apua.
Avulla Radzilovska viittaa tiedontarpeisiin tai esimerkiksi lääkäripalveluihin.
– Jos menisin suoraan terveysasemalle, pitäisi puhua. Eli kieliongelma on vielä iso.
Haastattelu ukrainalaisten kanssa hoidetaan tulkin välityksellä, sillä suomen tai englannin kielen osaaminen ei ole riittävällä tasolla.
– Ukrainan kielellä apua ei voi hakea yhdestä samasta paikasta. Palvelut on eri paikoissa, ja emme tiedä mihin pitää mennä ja mistä voi saada apua. Mutta vastaanottokeskus on yksi paikka mihin mennä, ja he voivat auttaa eteenpäin.
Lue myös: ISW: Venäjä ei vieläkään maksa sopimussotilailleen kaikkea lupaamaansa, ja sillä on seurauksia – varoitus tyytymättömyyden räjähdyksestä
Toiveena kotimatka
Myös pienen tytön äiti Iryna Derhachova on kuullut, että perhe voi hakea Suomesta pian kotikuntaa.
Hän ei aio kuitenkaan hakea kotikuntaa, joka Digi- ja väestötietoviraston tavoitteiden mukaan auttaisi esimerkiksi palveluiden piiriin pääsemisessä.
– En halua hakea nyt, koska uskon vielä ja ajattelen, että voin palata kohta kotiin.
Derhachova kuitenkin painottaa, että osalle ukrainalaisista kotikunnan hakemisen mahdollisuus on tärkeää.
– Se on iso apu niille ukrainalaisille, jotka haluavat jäädä Suomeen. Se näyttää, että suomalaiset luottavat ukrainalaisiin.
Katso artikkelin alusta olevalta videolta, millainen tunnelma ukrainalaisten perheiden keskuudessa on.