Miksi työllisyys ja työttömyys ovat kasvaneet Suomessa yhtä aikaa? Ekonomisti kertoo syyn: "Se mahdollistaa"

Työllisyysaste oli joulukuussa 73,0 prosenttia. Koko viime vuoden työllisyysaste oli 72,6 prosenttia, kun toissa vuonna se oli 71,7 prosenttia.

Samanaikaisesti työttömyys on kasvanut 18 000 suomalaisen edestä.

Miten yhtälö on mahdollinen? Kaiken takana on työvoiman kasvu, kertoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

– Työvoima on kasvanut, ja se mahdollistaa sen, että on sekä enemmän työllisiä että työttömiä, Lainà tiivistää. 

Työvoiman ulkopuolella oli joulukuussa 31 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömien määrä supistui 5 000 henkilöllä.

Lainàn mukaan työvoiman kasvua selittää etenkin yrittäjien määrän nousu. 

– En tiedä, onko tässä harjoitettu yrittäjämyönteistä politiikkaa vai mikä se syy on, mutta nimenomaan yrittäjiä on tullut reilusti enemmän, Lainà miettii.

"Ei todennäköisesti hallituksen ansiota"

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki kuvailee tiedotteessa työllisyyslukemaa "selkeästi positiiviseksi yllätykseksi".

– Pitkästä aikaa positiivinen lukema. Työllisyysasteen trendiluku spurttasi edellisen julkaisun eli marraskuun 72,6 prosentista nyt 73 prosenttiin. Trendi on taas pienen notkahduksen jälkeen nouseva, Kotamäki arvioi.

– Trendinousu ei kuitenkaan todennäköisesti ole istuvan hallituksen ansiota, vaan palautuu aiempiin päätöksiin sekä kansainväliseen suhdanteeseen, Kotamäki jatkaa.

Myös Lainà muistuttaa hallitusten työllisyystoimien olevan vasta tulossa.

–  Kuntakokeilut ovat nyt keväällä käynnistymässä. Ei tässä hallitus ole kauheasti työllisyystoimia ehtinytkään tehdä.

Ensi keskiviikkona konkreettisia keinoja?

Suunnitellut työllisyystoimet tulevat keskusteltavaksi hallituksen iltakouluun ensi keskiviikkona 29. tammikuuta.

Tuolloin työministeri Tuula Haataisella (sd.) pitäisi siis jo olla jonkinlaisia keinoja esiteltävänään. Mediatietojen mukaan keinoja pohtineiden työllisyysryhmien toiminta on takkuillut, mutta esillä on pidetty esimerkiksi kotihoidon tuen leikkaamista ja työttömyysputken poistamista.

Kotamäen mukaan positiiviset lukemat voivat antaa ryhmille vielä puhtia.

– Tehtävä on muuttunut taas mahdollisemmaksi. Päätöksiä on kuitenkin saatava aikaan – ja mitä pikemmin, sen parempi. Niitä on toistaiseksi vain odoteltu, Kotamäki arvostelee.

Lisäksi ongelmana on se, ettei edes työllisyystavoitteen saavuttaminen välttämättä merkitsisi julkisen talouden tasapainoa. Suomi saattaisi yhä joutua elämään velaksi.

– Valtiovarainministeriö ennustaa yli 3 miljardin euron alijäämää vuodelle 2020. Se tarkoittaa, että todennäköisesti 75 prosentin työllisyystavoite ei yksin riitä tasapainottamaan julkista taloutta, Kotamäki sanoo.

Talousnäkymät valoisat, Lainà optimistinen

Hallituksella on kunnianhimoinen työllisyystavoite. Suomeen pitäisi saada 75 prosentin työllisyysaste hallituskauden loppuun mennessä.

STTK:n Lainà sanoo olevansa optimistinen tavoitteen saavuttamisen suhteen.

– Jos työllisyysaste jatkaa nousua puolella prosenttiyksiköllä puolessa vuodessa, hallitus saavuttaisi tavoitteen helposti hallituskauden aikana, Lainà miettii.

Talousnäkymät ovat nyt valoisammat kuin viime vuonna. USA ja Kiina väistivät kauppasodan, eikä Saksan talouskasvun yskiminen heijastunut Suomen markkinoille pelätyllä vahvuudella.

Toistaiseksi on kuitenkin Lainàn mukaan mahdotonta arvioida, onko kasvu-ura riittävä – työllisyystoimia kun ei ole vielä näkynyt.