Hallitusneuvotteluissa on edetty vaiheeseen, jossa olisi löydettävä rahat vaalilupausten lunastamiseen.
Hallitusneuvotteluita vetävä Antti Rinne (sd.) lupaili tiistai-iltana, että leikkauksia ei tarvitse tehdä ja uusiin pysyviin menoihin ja suuriin investointeihin olisi kyllä rahaa.
Onko näin? Eteenpäin vietäväksi kaavailtujen väyläinvestointien hinta on kymmenen miljardin euron luokkaa, ja pelkästään Rinteen lupaileman eläkekorotuksen hintalappu lähentelisi STT:n tietojen mukaan 900 miljoonaa euroa. Neuvottelukäytävillä on puhuttu kaikkiaan noin miljardin euron varasta pysyviin menolisäyksiin.
Rahoitus edellyttäisi työllisyysasteen kasvua vaalikaudella nykyisestä 72,6 prosentista 75:een, minkä lisäksi verotuloja tarvittaisiin 700 miljoonaa euroa lisää. Rahaa saataisiin myös myymällä muun muassa valtion omistamia osakkeita jopa 1,5–2 miljardilla eurolla.
STT soitti talousasiantuntijoille ja kysyi, miltä hallituspuolueiden vaalilupaukset ja neuvotteluista tihkuneet tiedot kuulostavat.
Työllisyys kasvuun, mutta millä keinoilla?
Taloustuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyysasteen nosto on erinomainen tapa parantaa julkista taloutta.
– Kun ihminen työllistyy, julkiset menot pienenevät ja verotulot kasvavat, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta.
– Työllisyys on ennusteiden mukaan edelleenkin paranemaan päin, minkä lisäksi ansiotaso nousee, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja .