Susijahti loppusuoralla – Ilomantsissa pettyneitä susimiehiä

Viikonloppuna päättyvässä jahdissa on tähän mennessä kaadettu 42 sutta, ja vain neljä lupaa on käyttämättä itärajan pinnassa Ilomantsissa ja Lieksassa.

Ilomantsin susimiehiä sapettaa. Lippusiimat ovat olleet pari viikkoa toimettomina, kun sudet pyörivät itärajan molemmin puolin eivätkä osu pienille lupa-alueille. Suomen puolelle tulleet sudet ovat palannanneet useita kertoja Venäjälle saatuaan vihiä metsästäjistä.

– Tässä on tarpeeksi haastetta tässä rajan pinnassa ja ne hakee turvapaikkaa mielellään sieltä. Mutta yritystä meillä vielä on, vakuuttaa Ilomantsin suurpetometsästyksen luvanhakija Jarmo Kanninen.

Lupa-alueet haasteellisia

Kannista harmittaa pieniksi kutistuneiden lupa-alueiden koko.

– Melekonen lukaasi siinä pittää olla, että tuohon suen saapi pitkälleen, ja meillä on vielä kaks luppaa tänne, Kanninen pyöräyttää renkaan kartalla.

Aiemmin normaalissa susijahdissa aluerajoituksia ei ollut.

– Nyt rajataan se muutaman tuhannen hehtaarin alue, että tuosta pittää se susi ottaa niin sehän ei onnistu, manailee yli 50 vuotta susia metsästänyt eläkkeellä oleva rajamies Reijo Sauvula.

Kanninen toivoo, että seuraavassa jahdissa käytössä olisi kuntakohtainen kiintiö.

– Se on vähimmäisvaatimus. Siinä annetaan pelivarraa ja isommalta alueelta pystytään jahtaamaan.

Ilomantsissa toivotaan lisäksi, että jahti alkaisi selvästi aikaisemmin, mieluusti jo marraskuussa. Nyt se alkaa vasta tammikuun lopulla paksuimman lumen aikana.

– Kymmeniä kilometrejä metsäautoteitä on jouduttu auraamaan.

Susijahti eteni vauhdilla

Muualla maassa susijahti on jo päättynyt ja 42 hukkaa on päässyt hengestään. Ensimmäisen viikon aikana ammuttiin jo 30 sutta.

Kaikkiaan metsästykseen haettiin 116 poikkeuslupaa, mutta Riistakeskus myönsi 46. Lupamäärä kasvoi 22:lla viime vuodesta. Ensimmäisenä kokeiluvuonna kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadettiin 17 sutta.

Kainuussa on ammuttu 11 sutta, Pohjois-Karjalassa 10, Pohjois-Savossa seitsemän, Oulun Riistakeskuksen alueella neljä, samoin Varsinais-Suomessa. Pohjanmaalla ja Satakunnassa molemmissa kaksi sekä yksi susi Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä.

Saaliista uroksia on ollut 24 ja naaraita 18. Aikuisia susia niistä on ollut 29 ja alle yksivuotiaita 11. Kahden suden ikämääritys on kesken.

Kiuruvedellä on todennäköisesti ammuttu lauman alfanaaras, joka oli Luonnonvarakeskuksen pannoittama Tuike -susi.

Reviirillä 50 metsästäjää

Luvat on kohdennettu susilaumoihin, jotka täyttävät kannanhoidolliselle metsästykselle asetetut kriteerit. Metsästys voidaan kohdentaa lisäksi vahinkoa ja haittaa aiheuttavien yksilöiden elinalueille.

Lupaehtojen mukaan metsästys on johdettua, ja siihen saa osallistua kerrallaan enintään 50 metsästäjää susireviiriä kohti.

Pitkään luvanhakijana toiminut Sauvula arvostelee nykyistä byrokratiaa susijahdissa.

– Minulla oli aiemmin koko maakunnassa 40 karhua samassa luvassa ja siinä oli tekstiä puoli a-nelosta. Nyt parin suden luvassa oli 16 sivua tekstiä, Sauvula äimistelee.

Lippusiima ei enää toimi

Ilomantsissa on huomattu, että suden käyttäytyminen on muuttunut myös metsästystilanteessa. Nykysudet eivät kunnioita esimerksi lippusiimaa.

– Aiemmin oli reviirit ja laumat asu reviireillä. Nykyisin kuletaan missä sattuu, että ne on vähän kuin kulkukoiria, Kanninen ihmettelee.

Sauvula kertoo, että opettajana laumassa toimii joku vanhempi susi joka on joskus päässyt pois siimasta.

– Nyt ne kulkee siinä eestakaisin sissään ja ulos.

Ilomantsissa on ammuttu ainakin yksi susi, joka näyttää metsästäjien mielestä enemmän tessulta kuin aidolta sudelta. Kanninen luettelee tunbtomerkkejä mistä sen voi päätellä.

– Heikosti kehittynyt alaleuka, musta kuono, etujaloista puuttuu mustat viirut täysin, leveä kallo. Ei nämä puhtaita susia ole.

Kokeilu päättyy

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomessa olevan tällä hetkellä 34–38 susilaumaa. Tammikuussa 2015 Luken arvio oli 35 laumaa ja viime kevään määräarvio 220–245 sutta.

Vastaavasti helmikuussa 2014 laumoja arvioitiin olevan 24 ja susia 140–155 yksilöä.

Kannanhoidollinen metsästys on suden hoitosuunnitelman mukainen kaksivuotinen kokeilu, jonka avulla haetaan tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista lauman elinvoimaisuuteen ja suden käyttäytymiseen sekä kansalaisten asenteisiin.