MTK vaatii lähituotemerkin kriteerit uusiksi - merkin varjolla myyty virolaista lihaa

– Lähituotemerkin kriteerien pitää täyttää ne vaatimukset, minkä mielikuvan merkki tuo. Pohjois-Karjalasta ei tietenkään voi saada kaikkien tuotteiden jokaista raaka-ainetta, mutta vaadimme, että lähituotannoissa ainakin kotieläintuotteiden pitää olla vähintään kotimaista, sanoo puheenjohtaja Jouni Mäkisalo MTK:sta.

Mäkisaloa harmittaa merkin vääristyneet kriteerit, sillä osa Makuja Pohjois-Karjalasta -logon tuotteista on aidosti lähituotteita. Luottamusta lähituotemerkkiin ei herätä se, että lähilihana myydään esimerkiksi virolaista lihaa.

– Virolaista villisikaa on myyty merkin alla ja muutakin virolaista lihaa. Marjapuolella on myös tuotteita, jotka voivat tulla ulkomailta. Marjapuoli on kuitenkin pienempi ongelma kuin liha, sillä Pohjois-Karjalasta ei saa esimerkiksi tarpeeksi karpaloita. Liha on eri asia, Mäkisalo sanoo.

Mäkisalo painottaa, että kuluttajan pitää pystyä näkemään selvästi ruokapaketista, mitä se pitää sisällään.

– Tässä on suuri riski, että kuluttajaa on johdettu harhaan. Sekin on mahdollista, että paikallisuuden varjolla on voitu pyytää enemmän hintaa, mikä on myös harhaanjohtamista, Mäkisalo painottaa.

"Jokainen ulkomainen lihakilo on Suomesta pois"

Merkin takana oleva Pohjois-Karjalan ProAgria on luvannut muuttaa maakuntalogosta yhden sanan. ProAgria myönsi MTV3 Uutisten haastattelussa, ettei lähituotantoa korostava merkki ota kantaa raaka-aineiden alkuperään. ProAgria on luvannut paikallisen valitusvyyhdin jälkeen muuttaa Makuja Pohjois-Karjalasta -merkin yhdellä sanalla muotoon - Työtä Pohjois-Karjalasta -merkiksi.

MTK:n mukaan muutos on suunta parempaan, mutta ei vielä tarpeeksi. Mäkisalo muistuttaa, että maatalous on Suomessa merkittävä elinkeino, jota pitäisi ostata hyödyntää enemmän ulkomaisten lihatuottajien sijasta.

– Pelkästään Pohjois-Karjalassa on 2500 maatilaa ja niiden liikevaihto on 250 miljoonaa euroa, ei meillä ole varaa antaa ulkomaille tällaisesta rahaliikenteestä osuutta. Jokainen lihakilo, joka tuodaan muualta on Suomen talouden vaihtotaseesta pois, painottaa Mäkisalo.

Paikallisuutta korostava, Makuja Pohjois-Karjalasta -logo, liittyy laajempaan EU:n tukemaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli kehittää paikallis- ja luomutuotantoa. MTK:n mukaan toteutus on hankesuunnitelman vastainen.

– Tämmöistä toimintaa ei pitäisi hankerahoilla lähteä tukemaan. Kuluttajan arvomaailman pitäisi olla se, mikä ratkaisee ostopäätökset, ei pakkausmerkinnät. MTK:ta huolestuttaa se, että miten Suomessa pystyttäisiin turvaamaan lihatuotanto myös tulevaisuudessa. Sianlihatuotanto on pudonnut alle omavaraisuuden, nauhanlihan kohdalla menty jo pitkään alle omavaraisuuden. Kaupoissa hintojen pudotus ei puolestaan näy, Mäkisalo sanoo.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutkii parhaillaan johtaako lähituotantoa korostava tuotemerkki kuluttajia harhaan. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ohjausryhmä tarkastelee paikallisuutta korostavan hankkeen onnistumista syyskuussa.

– Me olemme kaikki yhtä, tuottajat, teollisuus ja kauppa. Pitäisi muistaa, että jos kerran johdetaan kuluttajaa harhaan, niin luottamuksen palauttaminen on sen jälkeen vaikeaa, Mäkisalo sanoo.

Suomessa myydään lähituotteina elintarvikkeita, joiden raaka-aineet voivat tulla ulkomailta asti