Suomessa myydään lähituotteina elintarvikkeita, joiden raaka-aineet voivat tulla ulkomailta asti

– Asia on parhaillaan käsittelyssä. Tutkimme sitä, johtaako merkki kuluttajia harhaan, sanoo ylitarkastaja Tuulikki Lehto Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Evira ei voi vielä kommentoida keskeneräisen käsittelyn yksityiskohtia, mutta virastosta muistutetaan, että Suomen elintarvikelaki kieltää kuluttajan harhaanjohtamisen.

– Suomen elintarvikelaki koskee myös maakunta- ja muita lähituotemerkkejä. Suomen rajat antavat lähituotannolle raamit. Paikallistuotannon tarkoituksena on pitää tuotantoketju mahdollisimman lyhyenä, sanoo Lehto.

Merkin takana oleva ProAgria myöntää, ettei paikallisuutta korostavan merkin raaka-aineiden alkuperällä ole väliä.

– Me halusimme merkin näkyvän kaupoissa. Merkki ei ota kantaa raaka-aineiden alkuperään, sanoo palvelupäällikkö Johanna Rinnekari, Pohjois-Karjalan ProAgriasta.

Eviran mukaan maakuntamerkistä puhuttaessa tuotteen pitäisi olla myös paikallinen.

– Meillä ei ole Suomessa virallista lähiruokatunnusta, kuten on esimerkiksi luomutunnus, joten maakuntamerkit ovat Suomen lähiruokamerkkejä , Lehto painottaa.

Kuluttajat ja lähituottajat hämmästyivät

Paikallisuutta korostava, Makuja Pohjois-Karjalasta -logo, liittyy laajempaan EU:n tukemaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli kehittää paikallis- ja luomutuotantoa.

Koska lähituotemerkki ei ota kantaa raaka-aineiden alkuperään, osa pohjoiskarjalaisista lähituottajista katsoo, että maakuntamerkistä hyötyvät enemmän kauppa ja suurteollisuus kuin lähituottajat ja lähituotannosta kiinnostuneet kuluttajat.

– Tällainen alkuperän hämärtäminen ja kuluttajien harhaanjohtaminen ottaa takaraivoon asti. Jos kriteerien mukaan raaka-aine saa olla Romaniasta, Brasiliasta tai mistä tahansa, niin se ei voi olla hankesuunnitelman mukaista, sanoo lähilihatuottaja Juhani Tuomela liperiläisestä Lihakartanosta.

Tuomela on muutaman muun lähituottajan kanssa Eviran käsittelemän kantelun alullepanijoita. Tuottajat eivät ole ainoita hämmentyneitä, sillä paikalliset kuluttajat ovat uskoneet merkin tarkoittavan puhtaasti paikallista tuotetta.

– Eikö se merkki olekaan kokonaan kotiinpäin, ihmettelee liperiläinen Kirsti Ranninen MTV3:lle.

– Kyllä minulla on ollut sellainen mielikuva , että se on puhtaasti pohjoiskarjalainen, sanoo Tapani Kokko.

Logosta muutetaan yksi sana

Maakuntamerkistä on seurannut paikallistasolla sen verran hämmennystä, että ProAgria on luvannut muuttaa maakuntamerkistä yhden sanan. Uudet mainossanat tulevat olemaan Makuja Pohjois-Karjalasta -sanojen sijaan - Työtä Pohjois-Karjalasta.

ProAgrian mukaan sanamuutos on kaupanalalle hyvä, sillä merkin voi ulottaa maku-sanan poistamisen jälkeen myös muihin kuin elintarviketuotteisiin. ProAgria perääntyykin MTV3:n haastattelussa lähituotteen tarkoitusperistä, ja korostaa pohjoiskarjalaista työtä.

– Se on pohjoiskarjalaisen työn merkki, Rinnekari sanoo.

Paikalliselle lähilihatuottajalle uusi ilmaisu on edelleen kyseenalainen.

– Kuluttajille on jo luotu virheellinen mielikuva, että tuote olisi puhtaasti lähituote. Jos logo pysyy muuten samana, ei yksi sana muuta luotuja mielikuvia. Nythän merkin voi liittää vaikka kehitysmaista tuotuun kävelysauvaan, jos sauva vain käsitellään Pohjois-Karjalassa, sanoo Tuomela.

Liperiläinen Tapani Kokko haluaisi tukea enemmänkin lähituotantoa ja häntä harmittaa lähituottajien kohtelu.

– Minusta on hirveän tärkeää, että paikallisia tuottajia on vielä olemassa. He ovat koko ajan vähenemässä maaseudulta, Kokko sanoo.

Evira lupaa päätöksensä kuluttajan harhaanjohtamisesta syksyyn mennessä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ohjausryhmä tarkastelee paikallisuutta korostavaa hanketta ja sen onnistumista seuraavan kerran syyskuussa.