Paine leikkauksiin on kova, mutta suuruutta voidaan vasta arvailla
EU-pöydissä viriävä keskustelu maataloustukien leikkauksista on herättänyt suomalaisissa toiveen siitä, että tukia saataisiin kohdennettua paremmin.
Euroopan parlamentin budjettivaliokunnassa jäseninä tai varajäseninä istuvat suomalaismepit muistuttavat, että keskustelu tulevasta rahankäytöstä on vielä hyvin alussa. Leikkauspaine voi heidän mielestään poikia kuitenkin myös jotakin positiivista.
EU:n maataloustuet todennäköisesti pienenevät jonkin verran, kun Britannia lähtee unionista maaliskuussa 2019. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi STT:n haastattelussa viime viikolla, että laskennallinen vaikutus Suomen saamiin tukiin voisi olla sata miljoonaa euroa. EU:n Suomelle maksamat suorat maataloustuet ovat enimmillään 524 miljoonaa euroa vuodessa.
Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan (kok.) mukaan paine maataloustukien leikkaamiseen on suuri. Tukien järjestely voisi hänen mukaansa kuitenkin hyödyttää Suomea.
Mitä enemmän rahaa jaettaisiin ohjelma- ja projektitasolla sitä enemmän suomalaiset voisivat omalla aktiivisuudella vaikuttaa tuen saamiseen. Suurten tilojen tukeminen automaattisesti pinta-alaan perustuvilla tuilla ei hänen mielestään ole tehokasta rahan käyttöä.
– Suomelle tämä voi olla myös mahdollisuus. Suomeen osuisi hyvin, jos tuki painottuisi enemmän maaseudun kehittämiseen, Sarvamaa sanoo.
Jäätteenmäki: Budjetin aukkoa ei vielä tiedetä
Britannian on arvioitu jättävän EU:n budjettiin 10–11 miljardin euron aukon. Viime kädessä kukaan ei vielä tiedä vajetta, muistuttaa (kesk.).