EU-parlamentin tänäinen mietintö metsien hiilinieluista on Suomelle selvä tappio, sanoo MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.
– Suomi ei onnistunut viemään hallituksen linjaa eteenpäin. Teettää lisää töitä, että suomalainen metsätalous ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin, Sahi sanoo STT:lle.
Parlamentin ympäristövaliokunnan tiistaina hyväksymä mietintö lähtee siitä, että metsien määrän kehitystä vertaillaan historiatietoihin. Suomen kannalta ajallinen vertailu on monien mielestä huono asia, koska metsien hakkuita ollaan lisäämässä tuntuvasti.
Suomi voi joutua ostamaan muilta EU-mailta hiilinielukiintiöitä, jos se kasvattaa hakkuitaan kuten on suunniteltu.
MTK älähtikin monien suomalaisvaikuttajien tavoin tiistaina olevansa valiokunnan näkemykseen "erittäin pettynyt".
Ympäristövaliokunnan mietintö heijastelee Sahin mukaan todennäköisesti myös parlamentin lopullista kantaa.
– Jos tämä kanta menee parlamentissa syksyllä läpi, se tulisi todennäköisesti aiheuttamaan Suomen valtiolle jollakin aikavälillä lisäkustannuksia, jos metsien käyttö kasvaa ennakoidulla tavalla, Sahi sanoo.
Kuinka paljon Suomi joutuisi käyttämään rahaa hiilinielukiintiöihin, on vielä vaikeaa arvioida.
Biohankkeisiin epävarmuutta
MTK:n Sahi arvioi, että epävarmuus metsien käytöstä huomataan myös yrityksissä.
– Nämä ovat poliittisia riskejä, jotka vaikuttavat myös yritysten investointihalukkuuteen, Sahi sanoo.
EU-tasolla valmistellaan parasta aikaa toistakin lainsäädäntöä, joka voi vaikuttaa Suomen biohankkeisiin.
Lainsäädäntö biomassan kestävyyskriteereistä on Suomen biohankkeiden kannalta vähintään yhtä merkittävä kuin hiilinielulaskelmat.
Kaidin Suomen toimitusjohtaja Carl Haglund varoittikin jo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa kesäkuussa, että yhtiön Kemiin suunnittelema biojalostamo voi olla vaakalaudalla EU-lainsäädännön takia. Lainsäädäntö säätelee, minkälaista puuta tai haketta voidaan käyttää biomassan tuotannossa.