Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

Monipolvisen äänestyksen jälkeen mepit olivat vielä varovaisia arvioissaan siitä, mitä valiokunnan kanta tarkoittaisi suomalaisille biohankkeille. Merja Kyllönen (vas.) arvioi, että myöhemmin teollisuusvaliokunnassa ja täysistunnossa saattaa käydä miten tahansa, koska ympäristövaliokunta sai lausuntonsa hädin tuskin kasaan. Lopullinen äänestys päättyi luvuin 32 puolesta, 29 vastaan ja 4 tyhjää.

Ympäristövaliokunta antoi maanantai-iltana oman lausuntonsa siitä, millä ehdoin metsästä voidaan hankkia bioenergian raaka-ainetta.

Selkeä hyvä uutinen alan teollisuudelle näyttäisi olevan se, että suo- ja turvemaalta korjattu puu katsottiin kestäväksi biomassan raaka-aineeksi. Valiokunnan alkuperäiseen lausuntoluonnokseen verrattuna EU-maat olisivat saamassa enemmän liikkumavaraa huolehtia arvokkaiden suokohteiden suojelusta.

Keskustan Anneli Jäätteenmäki kehui kantaa tuoreeltaan.

– Lisäksi harvennuspuuta saa ympäristövaliokunnan esityksen mukaisesti käyttää bioenergiaksi, Jäätteenmäki kiitteli.

Kokonaisuudessaan valiokunnan kanta oli hänen mielestään silti ongelmallinen. Jos se toteutuisi sellaisenaan, se tietäisi Suomen biohankkeille hänen mukaansa paljon epävarmuutta.

– Tämä ei ainakaan lisää Kaidin halukkuutta rakentaa Suomeen biojalostamoa, Jäätteenmäki ennakoi.

Mäntyöljy tippui listalta

UPM ja muut suomalaiset metsäyhtiöt ovat seuranneet tiiviisti kestävyyskriteerien valmistelua, koska niiden rinnalla sovitaan kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistasta.

Mäntyöljy poistettiin Kyllösen mukaan maanantain äänestyksessä listalta, mutta samalla läpi meni siirtymäaika, joka turvaa olemassa oleville laitoksille viiden vuoden suoja-ajan.

Lappeenrannan vuodesta 2015 toiminut laitos työllistää noin 200 ihmistä.

– Mäntyöljy on Lappeenrannan jalostamon raaka-aine, ja on aivan olennaista, että se pysyisi jatkossakin kehittyneiden biopolttoaineiden listoilla, UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman sanoi aiemmin päivällä.

Biodieselin raaka-ainelistalla on iso merkitys sille, mistä kehittynyttä uuden sukupolven biodieseliä lähivuosina valmistetaan ja mitkä Suomeen suunnitelluista hankkeista etenevät ja menestyvät.

Taustalla on se, että EU-maat ovat asettamassa liikennepolttoaineiden toimittajille sekoitevelvoitteen. Biopolttoaine hyväksytään sekoitteeksi näillä näkymin vain, jos se on tehty kestävästä raaka-aineesta.

Ympäristöjärjestö: Perverssi strategia olisi voitu pysäyttää

Myös ympäristöjärjestö Fern arvosteli tuoreeltaan valiokunnan kantaa, koska piti sitä heikennyksenä komission alkuperäiseen esitykseen.

– Ympäristövaliokunta menetti ainutkertaisen mahdollisuutensa lopettaa EU:n perverssi ilmastostrategia polttaa puuta energiaksi, Fern totesi tiedotteessaan.

Ympäristöjärjestöt ovat vedonneet viime päivinä tiiviisti myös Suomen hallitukseen metsien ja luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Lopullisesti uusiutuvan energian direktiivi ratkeaa vasta ensi vuoden puolella. Parlamentti ja neuvosto muotoilevat vielä kantojaan, minkä jälkeen kokonaisuudesta sovitaan neuvoston, parlamentin ja komission kesken.