Hallitus ajautui Suomessa riitoihin, kun metsätalouden kestävyyden kriteereistä piti lausua EU:lle. Kriteerit liittyvät taksonomia-asetukseen, jolla luodaan rahoittajille selkeämmät kriteerit ilmastoystävällisille sijoituksille. Faktoja asetuksen lopullisista vaikutuksista metsäteollisuudelle on vielä niukasti, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Kestävän rahoituksen kriteerit antoivat hallituksen sisällä vihreille ja keskustalle mahdollisuuden nostaa profiiliaan. Vihreät puolusti ilmasto- ja luontoratkaisuja, keskusta metsänomistajia ja metsäteollisuutta.
Sopu syntyi tänään: keskustan sekä Rkp:n kanta voitti, kun pääministeripuolue Sdp tuli samoille linjoille.
Pahimmissa uhkakuvissa maalattiin jo metsäteollisuuden näivettymistä tai Suomen ajautumista ilmastopolitiikan jarruttajaksi EU:ssa. Molemmat näkemykset vaikuttavat kärjistetyiltä.
Yhtenä syynä tähän on se, että kestävän rahoituksen kriteerit ovat vaikeaselkoinen paketti, josta on helppo vääntää rankkoja tulkintoja.
Esimerkiksi ympäristöministeriön johtava asiantuntija Eeva Alho näkee, että julkisuudessa EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasta on ollut liikkeellä väärinymmärryksiä.
– Kyseessä on rahoitusmarkkinoihin liittyvä lainsäädäntö, joka kuvaa, mikä on ympäristön näkökulmasta kestävää toimintaa. Rahoitusmarkkinoilla on tarvetta yhdenmukaisille, tieteeseen perustuville kriteereille, Alho kertoo.
Taksonomialla pyritään siis esimerkiksi eroon niin sanotusta viherpesusta, jolla voidaan liian kevyin perustein väittää rahoituksen kohteen olevan ympäristöystävällistä.

