MTK: Elintarvikkeisiin vapaaehtoiset geenimerkinnät

Vapaaehtoiset merkinnät muuntogeenisen raaka-aineen käytöstä täytyisi saada elintarvikkeen koko tuotantoketjuun.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) mielestä kuluttajalla on oikeus saada tietoa geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen käytöstä elintarvikkeiden tuotantoketjussa. MTK kannattaa geenimuuntelun käytöstä kertovaa vapaaehtoista merkintää.

Kun kuluttaja voi valita, myös tuottajalla on mahdollisuus valita tuotantotapa oman harkintansa ja arvomaailmansa mukaan, MTK:n johtokunta toteaa.

Kotieläintuotteiden tuotantoketjussa käytettyä muuntogeenistä rehua ei EU-lainsäädännön mukaan tarvitse ilmoittaa liha-, maitovalmiste- tai kanamunapakkauksissa.

Suomen kaupan liiton mukaan kaupan tehtävä ei ole vaatia pakkausmerkintöjä. Viranomaisten tehtävä on liiton mielestä katsoa, mitkä merkinnät elintarvikepakkauksissa ovat tarpeen.

Soijan turvallisuus arvioidaan uudelleen

Suomeenkin tuotavan geenimuunnellun soijan turvallisuus arvioidaan uudelleen, koska soijan kehittänyt amerikkalaisyritys Monsanto on hakenut sille yleistä viljelylupaa EU:n alueella.

Arviointiin osallistuva professori Sirpa Kärenlampi kertoo uuden selvityksen johtuvan myös siitä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tutkii EU:ssa hyväksytyt tuotteet 10 vuoden välein.

Monsanton hakemuksen käsittely on alkuvaiheessa.

Vertailu perinteisen tuotteen kanssa

EFSA:n lausunto perustuu vertailevaan riskinarviointiin. Kärenlammen mukaan siinä katsotaan, onko geenimuunneltu tuote olennaisesti vastaava kuin turvallisena pidetty perinteinen tuote. Periaatteena on selvittää tuotteen turvallisuus ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

EFSA edellyttää hakijalta monenlaisia kokeita, ja hakijayritykset tekevät myös vaadittua enemmän kokeita. Geenimuunnellulla soijalla on tehty esimerkiksi ruokintakokeita tuotantoeläimillä, kuten sialla.

Kärenlammen mukaan muunnetut geenit hajoavat eläinten ja ihmisten ruoansulatuskanavassa, samalla tavalla kuin muutkin ravinnon sisältämät geenit.

Osa rehujen sisältämistä geeneistä voi joutua eläinten lannan mukana luontoon. Kärenlammen mukaan hyväksyntävaiheessa tutkitaan sitäkin, millaisia vaikutuksia tällä voi luonnossa olla.

Riskit viljelyssä

Geenimuuntelun suurimmat riskit liittyvät Kärenlammen mielestä muunneltujen lajikkeiden viljelyyn. Niiden sekoittumisriskiä tavallisten lajikkeita kanssa pyritään minimoimaan erilaisilla viljelykäytännöillä, kuten turvaväleillä.

- Monet viljelyyn liittyvät kysymykset ovat arvostuskysymyksiä. Jos geenimuunneltu kasvi toimii ikään kuin hyönteismyrkkynä, saako häädettävä hyönteinen tai joku muu herkkä hyönteinen kuolla pellolla vai ei, kuvailee Kärenlampi viljelyyn liittyvää vaikeaa päätöksentekoa.

- Jos taas ajattelee geenimuunneltujen lopputuotteiden turvallisuutta ihmisille, niin ehkä allergiakysymykset ovat vaativin ja haastavin alue, Kärenlampi sanoo ja viittaa tuotteiden mahdollisista yhteyksistä allergioihin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat