Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat pelkäävät, että ihmiset sinnittelevät liian pitkään, ennen kuin myöntävät ongelman ja hakevat apua.
Sinnittelykulttuurilla tarkoitetaan nimensä mukaisesti sinnittelyä.
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkäsen mukaan ilmiö näkyy eniten siinä, että kun olosuhteet ovat hankalia ja on epävarmuutta, uhkaa tulevaisuudesta ja ilmastokriisiä, ihmisten huomio kääntyy sisäänpäin ja lähinnä arjesta selviämiseen.
– Mennään päivästä toiseen vähän kuin sumussa. Ei välttämättä osata tunnistaa tai haluta myöntää, että itsellä on jaksamisen haasteita tai voidaan huonosti, Pitkänen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Millaisia seuraamuksia jatkuvasta sinnittelystä voi seurata ja mitä opimme samaisesta ilmiöstä laman aikana?
Lue myös: Suomalaistutkimus: Näin stressi ja psyykkinen kuormitus vaikuttavan riskiin sairastua dementiaan
Viestivätkö tilastot huolesta vai kehityksestä?
Sinnittelykulttuuri näkyy työterveydessä konkreettisesti sairauspoissaolotilastoissa. Jukka Pitkänen kertoo, että mielenterveyden häiriöiden jatkuva nousu näyttää hieman notkahtaneen. Vaikka voisi ajatella, että tämä olisi hyvä asia, syynä saattaa kuitenkin olla se, etteivät ihmiset yksinkertaisesti tunnusta tarvitsevansa apua, jolloin myös hoitoon pääsy viivästyy.
