– Heidän täytyy olla jatkuvasti paras versio itsestään ja yrittää kaikkensa joka paikassa, koulussa, harrastuksissa ja kotona. Puhumme "salaa syrjäytyneistä" nuorista – he voivat olla ulkoisesti hyvin pärjääviä, mutta henkisesti täysin rikki.
Näin kuvailee Heidi Rouhiainen, joka kohtaa päivittäin työssään apua hakevia nuoria. Rouhiaisen vetämä HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste tarjoaa keskusteluapua ja jatkopolkuja vuosittain yli tuhannelle 12–29-vuotiaalle nuorelle.
Lue myös MTV:n erikoisartikkeli:
– Moni ei tiedä, miten paha henkilön sisäinen pahoinvointi on, sillä hän pitää kaiken sisällään. Ja tämä koskettaa suurta määrää nuoria.
Suurin osa Kriisipisteelle tulevista on täysikäisiä, 18 vuotta täyttäneitä nuoria aikuisia. Viime vuoden tilastojen mukaan heidät toi Kriisipisteelle usein ahdistus ja masennus, mutta kärjessä ovat myös parisuhteeseen, stressiin ja eroihin liittyvät ongelmat.
Perheen koulutustaso näkyy tilastoissa
Suomen ja maailman taloudessa menee nyt hyvin. Samaan aikaan työttömyyttä on enemmän kuin aiemmilla nousukausilla ja tulevaisuus pelottaa.
Monet tutkimukset tukevat näkemystä siitä, että hyvinvointi on Suomessa jakautunutta – iso osa nuorista voi paremmin ja terveemmin kuin aiemmin, sen sijaan toisilla ongelmat ovat aiempaa syvempiä ja monisyisempiä.
Esimerkiksi THL:n huhtikuisen tutkimuksen mukaan vanhempien koulutus vaikuttaa siihen, kuinka hyvin nuori voi. THL:n raportin mukaan perheen koulutustason vaikutus näkyy eri-ikäisillä nuorilla selvästi.
Pelkän peruskoulun suorittaneiden äitien lapset voivat huonommin kuin korkeammin koulutettujen äitien jälkikasvu. He kokevat useammin terveytensä huonoksi ja että heillä ei ole ystäviä tai harrastuksia.
Raportissa tarkasteltiin hyvinvointia laajasti useilla eri mittareilla. Sen mukaan koulutustason mukaiset hyvinvointierot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan tarkastelujakson aikana vuosina 2013–2017.
"Hyvin kuormittava tila"
Tuhansia nuoria kohtaavan HelsinkiMission mukaan tilanne ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen.
Heidän mukaansa sisäinen pahoinvointi ja stressiin liittyvä oireilu on lisääntynyt viime vuosina ja se koskee kaikkien varallisuus- ja koulutustasojen perheitä.
– Nykymaailmassa korostetaan paljon sitä, että suorituksilla voi oleellisesti vaikuttaa oman elämänsä etenemiseen. Paine voi olla ulkoista tai sitten syvällä omassa mielessä, ja sitä voi tulla niin koulussa, harrastuksissa kuin kotonakin.
Paineet luovat stressitilan, joka voi pitkään jatkuessaan laukaista ahdistuksen.
– Se on tosi kuluttava tila. Kaikki asiat voivat olla ulkoisesti hyvin, mutta sisäisesti nuori on hyvin kuormittunut ja väsynyt.
Alaikäisillä korostuvat perheongelmat
Apua hakeva nuori käy Nuorten kriisipisteellä keskimäärin kolme kertaa, jonka jälkeen hänet ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
– Annamme lyhytkestoista apua, joka riittää noin 60 prosentille asiakkaistamme. Kun saa apua oikeaan kohtaan ja nuori on itse motivoitunut, voi lyhytkin apu riittää. Loput ohjaamme jatkohoitoon ja olemme jopa saattamassa tarvittaessa, Rouhiainen kertoo.
Alaikäisiä Kriisipisteellä käy vähemmän. Heidän kohdallaan ongelmat koskevat usein perhe- tai vertaissuhteita sekä kiusaamista.
– Heidän kanssaan puhutaan eri asioista kuin täysikäisten, olemme esimerkiksi lain kanssa eri tavalla tekemisissä, kun työhön liittyy lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus.
Vapaa-aikakin pelkkää suorittamista
Rouhiaisen mukaan yksi hälytysmerkki on se, jos nuoren elämä tuntuu kaikilla osa-alueilla pakolla tekemiseltä.
– Jos nuoren tavoitteet hautautuvat sen alle, että hän ei osaa hyvällä omallatunnolla tehdä asioita vain huvin vuoksi. Kuulemme nuorilta usein, että syyllisyys iskee, jos vapaa-aikana pitäisi olla tekemättä mitään hyödyllistä.
Rouhiainen painottaa, että huolestua kannattaa myös siinä tapauksessa, jos nuoren oma arvo vaikuttaa olevan kiinni suorituksista.