Yhä useampi suomalainen kantaa mukanaan älypuhelinta tai muuta älylaitetta, joka voi voimakkaan tärähdyksen hetkellä itse soittaa hätäpuhelun kantajansa puolesta.
Hätäkeskuslaitoksen mukaan automaattiset puhelut ovat kuitenkin isolta osin olleet vääriä hälytyksiä.
Lue myös: Ostitko uuden iPhonen tai Apple Watchin? Raju röykytys voi johtaa yllättäviin seurauksiin – tältä kuulostaa puhelimen soittama automaattinen hätäpuhelu
Laite etsii merkkejä onnettomuudesta
Yhä useammassa älylaitteessa on anturi, joka tunnistaa pysähtymisen kovassa nopeudessa ja tulkitsee tilanteen esimerkiksi kaatumiseksi, törmäykseksi tai muuksi vastaavaksi onnettomuudeksi. Tässä tilanteessa laitteessa tulee käyttäjälle ilmoitus, että se aloittaa hätäpuhelun, jos näytössä juoksevaa laskuria ei keskeytetä.
Tekniikka on myös moderneista autoista tuttua. Hätäkeskuslaitos saa ajoneuvojen törmäyshälyttimien kautta tuhansia niin sanottuja eCall-hätäpuheluita vuodessa. Hätäkeskuspäivystäjän vastatessa eCall-puheluun avautuu myös puheyhteys ajoneuvoon. Jos kukaan ei vastaa hätäkeskuspäivystäjän tiedusteluihin, oletetaan siellä että kyse on hätätilanteesta ja paikalle lähetetään apua. Tieto sijainnista saadaan eCall-järjestelmän lähettämän datapaketin ja järjestelmän paikannusominaisuuden avulla.
Tämän lisäksi ajoneuvovalmistajilla on omia järjestelmiä, jossa ajoneuvo soittaa itse hätäpuhelun usein ulkomailla sijaitsevaan valvomoon, josta tarvittaessa välitetään tiedot mahdollisesta onnettomuudesta Hätäkeskuslaitoksen johtokeskukseen.
1:07
Älylaitteiden tekemistä hätäilmoituksista useat aiheettomia
Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen sanoo, että älylaitteista automaattisesti tulleista hätäilmoituksista useat ovat edelleen aiheettomia.
Hän on saanut käsityksensä hätäkeskuspäivystäjien antaman palautteen perusteella.
– Suuri osa on ollut jotain vahinkopainalluksia tai jostain syystä käyttäjä ei ole osannut keskeyttää hätäpuhelun käynnistymistä, hän kertoo.
Lue myös: Shokissa ollut rekkakuski ei osannut kertoa sijaintiaan hätäkeskukseen rajun kolarin jälkeen – romuttuneeseen Hiaceen loukkuun jääneen Villen älykello oli askeleen edellä
Voivat auttaa yksiin hätään joutunutta
Niemisen arvion mukaan pikkuhiljaa yleistyvät automaattiset hätäpuhelut voivat kuitenkin olla jossain tilanteissa hyväkin apu. Jos esimerkiksi syrjäisellä tieosuudella sattuu onnettomuus, eikä kukaan ole ajoneuvossa tajuissaan, automaattinen hätäpuhelu tuo pelastajat paikalle nopeammin.
Vastaava hyöty voisi olla myös tilanteessa, jossa esimerkiksi yksin tehdashallissa toiminut henkilö kaatuu portaat alas ja menettää tajunsa.
– Automatiikasta on ollut jotain hyötyä, mutta karkea arvio on, että ei ehkä niin paljon kuin markkinamiehet ovat ehkä kertoneet, Nieminen sanoo.
Lue myös: Moottoripyöräilijä pudotti puhelimensa, perhe luuli hänen kuolleen – syynä uuden iPhonen ominaisuus
Mykkä automaattipuhelu jättää auttajat epätietoisiksi
Automaattipuhelut tuottavat auttajille kuitenkin omanlaisensa haasteen.
– Tässä on kuitenkin riski niiden osalta, joissa ei kuulu mitään linjan päästä. Haasteena on, että silloin ei tiedetä, millainen tehtävä on kyseessä, Nieminen kertoo.
Näissä tilanteissa hätäkeskuksessa ei tiedetä lainkaan avuntarpeen luonnetta, koska ilmoittajan kanssa ei pystytä vuorovaikutukseen. Silloin joudutaan tarkasti pohtimaan sitä, minkä viranomaisen vastuulle mahdollinen varmistustehtävä kuuluu. Tämä vaatii vielä keskustelua hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kesken.
Lue myös: Näin asetat ICE-yhteystietoja puhelimeesi siten, että niistä on hyötyä – unohda jo "auttamattomasti vanhentunut" käytäntö
Päivystäjä ei tiedä, onko soittaja älylaite vai tuupertunut kansalainen
Hätäkeskuksen päivystäjällä ei joka tilanteessa ei ole myöskään suoraan tietoa siitä, että kyse on automaattisesta hätäpuhelusta.
– Emme saa näkyviin, että onko älylaite tehnyt sen hälytyksen, koska se voi tulla normaalina puheluna hätälinjaan. Monet älylaitteet tuottavat kuitenkin alkuun automaattisen puheviestin ja tällöin tilanne on selvempi, Nieminen kertoo.
Oma ongelmansa on luonnollisesti siitä, että pelkän koordinaatin perusteella ei paikalle saapuvat auttajat esimerkiksi tiedä, missä rakennuksen kerroksessa tai asunnossa apua tarvitaan.
Automaattipuheluiden suhteellinen osuus on pieni. Hätäkeskuslaitokselle tulee noin 2,7–2,9 miljoonaa hätäpuhelua vuodessa, minkä lisäksi se saa muutamia tuhansia hätätekstiviestejä vuodessa.