Hätäkeskus saa lähes 100 000 ilkivaltaista puhelua vuodessa – "Ihmiset soittavat kysyäkseen puk-koodeja"

Joka viides hätäkeskukseen soitettu puhelu ei kuulu sinne. Ilkivaltaisten puhelujen määrä on ollut viime vuodet laskussa, mutta määrä on kuitenkin yhä suuri: viime vuonna häiriösoittoja tuli 93 000.

Hätäkeskuspäivystäjä kertoo, että jotkut saattavat soittaa jopa pyytääkseen yhdistää puhelun ystävälleen.

– Virheellisiä puheluja on päivittäin. Tahallisia häirikkösoittajiakin on, mutta mielestäni enemmän tahattomia ja ymmärtämättömyyttään soittavia, kertoo hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen Porin hätäkeskuksesta.

Soittajat saattavat kysyä esimerkiksi roskien polttamisesta tai siitä, missä voi tehdä rikosilmoituksen.

– On saattanut myrskytä ja soittajalla ei ole sähköä. Ihmiset soittavat myös kysyäkseen puhelimensa pin- tai puk-koodeja, Mäkinen luettelee.

Jotkut soittavat jopa pyytääkseen yhdistää puhelun ystävälleen. Myös monia "yleisiä" asioita yritetään jättää hätäkeskuksen huomaan, kuten talvirenkaiden vaihtoaikaa tai vaikkapa löytötavaroita. Ilkivaltaa ja haistatteluakin ilmenee, mutta vähemmän.

Lapset soittavat "jännäpuheluja"

Milloin 112 on oikea valinta?

Hätäkeskuksiin tulee soittaa kiireellisissä, uhkaavissa tai vaarallisissa tilanteissa. Soitto numeroon 112 on paikallaan, kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle ja kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa.

Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen Porin hätäkeskuksesta toivoo malttia soittoon.

– Sekunnin ajatus, ennen kuin soitetaan 112-numeroon. Onko soitto aiheellinen hätäkeskukseen vai voisiko asian hoitaa muuten, olisiko joku muu taho.

Mäkinen kertoo, että lapset saattavat soittaa "jännäpuheluja", joissa vastattaessa kuuluu hihitystä. Jokeltelukin on tuttua, vanhempien antaessa puhelimen pienokaisten käsiin.

– Jos lapsi saa leikkiä puhelimella, akku tulisi poistaa, Anne vinkkaa. 

Puhtaita vahinkojakin toki sattuu.

– Vastaanotamme niin sanottuja taskupuheluja, joissa puhelin lähtee soittamaan, eikä henkilö itse edes tiedä soittaneensa.

Näiden lisäksi hätäkeskus vastaanottaa soittoja, joita kutsuvat neuvontapuheluiksi.

– Tietävät, että asia kuuluu viranomaisille, mutta eivät tiedä mihin soittaa.

Oman lukunsa puheluihin tuovat Mäkisen mukaan "uusavuttomat soittajat".

– Saatetaan soittaa ja kysyä mitä pitäisi tehdä, kun avaimet ovat jääneet kerrostaloasuntoon sisään.

"Luulevat soittavansa 118:aan"

Toisinaan tuttu numero puhtaasti sekoitetaan lukua lähellä olevaan numerotiedusteluun.

– Luulevat soittavansa 118:aan. Monet huomaavat vastatessamme, mutta toiset kysyvät vielä numeroa tai yhdistämistä, Mäkinen kertoo.

Myös oikeaan numeroon soittaminen aiheuttaa toisinaan hämmennystä yhdistämisen suhteen.

– Oletetaan, että 112 yhdistää edelleen vaikka poliisiin tai palokuntaan. Myös saldon ollessa loppu, on soitettu hätäkeskukseen ja pyydetty yhdistämään kaverille.  

Ammattitaitoinen päivystäjäjoukko

Vuonna 2016 hätäkeskuslaitos vastaanotti yhteensä vajaat 2,7 miljoonaa ilmoitusta. Virheellisiä näistä ilmoituksista oli 581 000: tahattomasti soitettiin 488 000 puhelua, mutta ilkivaltaisestikin jopa 93 000. Erheelliset tai jopa haittaan pyrkivät puhelut kuormittavatkin hätäkeskusta päivittäin. Hyvä uutinen kuitenkin on, että virheilmoitukset ovat laskeneet edellisvuodesta.

– Kun on kiire ja puheluja tulee paljon ja joukkoon eksyy häirikkö, se harmittaa. Kaikki puhelut tulee kuitenkin hoitaa.

Puheluiden sisällön tulkinta todelliseksi hätäpuheluksi saattaa toisinaan vaatia ammattitaitoa.

– Voi ajatella miten soittaja lähtee viemään puhelua eteenpäin, esimerkiksi tietty lause mitä käyttää.

Toistuvien häiriköiden kanssa voidaan päätyä jopa sanktioihin hätäliikenteen häiriköinnistä.

– Puhelinnumero näkyy aina. Voidaan myös suoraan kysyä, että olet soittanut useasti, onko joku hätä, jos ei ole, ole kiltti äläkä soita enää.

Alkukesältä Mäkisellä muistuu mieleen yksi liikuttava puhelu. 

– Kaksi pikkupoikaa oli leikkinyt tulitikuilla kuivassa heinikossa ja se syttyi palamaan. Pojat soittivat asiasta hätäkeskukseen ja toistelivat "tää ei ollut tarkoitus, tää ei ollut meidän vika".

Harjoittele 112 jo lapsen kanssa

Lasten kanssa on hyvä harjoitella hätänumeroon soittamista. 112:n tulee lapsellekin olla turvallinen numero, josta saa avun ja neuvoja hätätilanteissa.

Toisinaan lapsi voi olla tilanteissa yksin ja joutua toimimaan nopeasti, oppimansa perusteella. Hätäkeskus muistuttaa vanhempia, miten leikki on lapsen työtä, joten sen varjolla on helppo opettaa lapselle tärkeitä asioita.

Opeta lasta soittamaan hätänumeroon

- Kerro, millaisissa tilanteissa hätänumeroon 112 soitetaan
- Kerro konkreettisia esimerkkejä ja tilanteita
- Jos epäilet, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla soittamatta
- Kerro konkreettisia esimerkkejä, milloin hätänumeroon ei pidä soittaa

Lähde: Hätäkeskuslaitos

Lapselle on hyvä kertoa myös, että puhelimeen vastaa setä tai täti, joka kysyy tilanteesta lisää tietoa. Puhelimen saa sulkea vasta, kun siihen annetaan lupa ja on tärkeää vastata kaikkiin keskuksen esittämiin kysymyksiin.

– Lapset ovat hyviä soittajia! He kertovat hyvin tilannetiedot, eivätkä pistä ohjeissa vastaan, vaan sanovat "selvä, me tehdään näin", hätäkeskuspäivystäjä Mäkinen naurahtaa. 

Hätänumero 112 toimii, vaikka puhelimessa ei olisi saldoa jäljellä. Myös lasta on kuitenkin hyvä ohjeistaa, että hätänumeroon soittaminen ei ole leikin asia ja asiaton puhelu saattaa hidastaa avunsaantia todellisilta tarvitsijoilta.

Anne Mäkinen mieltää, että hyvä ikä harjoitteluun voisi olla esimerkiksi silloin, kun lapselle opetetaan yleisesti puhelimen käyttöä.  

Harkintaa hätäpuheluun

Kaikkien on hyvä muistaa, että hätäpuhelu on mallikasta soittaa itse, mikäli se vaan on mahdollista. Useimmiten asianomaisella on sellaisia tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään avun tarvetta. Pahimmillaan välikäsien kautta tuleva puhelu saattaa jopa viivästyttää apua.  Toinen tärkeä asia on sijainti: mitä tarkemmin se on tiedossa, sitä nopeammin apua saadaan.

– Ihmiset ovat pääosin todella hyviä soittamaan, tiedot saa aika hyvin selvitettyä. Paikannuksessa auttaa 112-sovellus, jolla saadaan tarkka sijainti, esimerkiksi tien päällä tai vaikka metsään eksyneellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tällöin tulee soittaa nimenomaan ladatun sovelluksen kautta, Anne Mäkinen kertaa.

Puhelun suuntaaminen toisaalle onkin paikallaan, kun tilanne on kiireetön tai on aikeissa soittaa kysely- tai tiedustelutarkoituksissa. Myös häiriötilanteet, joissa kukaan ei ole vaarassa, esimerkiksi sähkökatkokset tai liikenneruuhkat tulee jättää soittamatta hätäkeskukseen.

Aina jos kuitenkin epäilet, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla soittamatta.

Lue myös:

    Uusimmat