Kymmenettuhannet suomalaiset ovat piilottaneet ainakin joitakin terveystietojaan alan ammattilaisilta Omakanta-verkkopalvelussa.
Tällä hetkellä vajaalla 30 000 suomalaisella on voimassa potilastietojen luovutuskieltoja. Heistä noin 7 600 on tehnyt laajan potilastietojen luovutuskiellon, jossa kielto koskee kaikkea heistä Kantaan tallennettua potilastietoa. Selvästi suurin osa on kuitenkin kieltänyt vain yksittäisen tai yksittäisiä potilastietoja.
Lisäksi noin 52 000 suomalaista on piilottanut reseptitietojaan eli kieltänyt yhden tai useamman reseptitiedon luovuttamisen, kertoo Kelan palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari.
Kieltojen lukumäärät ovat pysyneet melko tasaisina.
– Mutta sellaisen trendin kyllä huomaa, että aina kun on mediassa jotakin Kantaan ja varsinkin tietojen luovuttamiseen liittyvää lehtijuttua tai muuta, silloin yleensä alkavat kiellot hetken aikaa yleistyä. Mutta yhtä lailla kieltoja myös perutaan.
Median tuomat piikit luovutuskielloissa voivat Lehtokarin mielestä kieliä siitä, että ihmiset eivät ylipäätään tiedä, että omien terveystietojen näkymistä olisi mahdollista rajoittaa Omakannassa.
Ammattilaisille tarkat säännökset
Omakannassa on oma osionsa luovutuskieltojen tekemistä varten. Kielletyt tiedot näkyvät jatkossa vain siinä organisaatiossa, jossa kyseinen resepti tai käynti on kirjattu. Jos siis on kieltänyt esimerkiksi tietyssä yksityisessä hoitolaitoksessa kirjatut käynnit tai reseptit, ne eivät näy muissa yksityisissä hoitolaitoksissa tai julkisessa terveydenhuollossa.
Sen sijaan esimerkiksi tietyllä hyvinvointialueella kirjatut julkisen terveydenhuollon käynnit ja reseptit näkyvät kyseisen hyvinvointialueen tietojärjestelmässä kielloista huolimatta.
Kielletyt reseptit eivät näy myöskään apteekeissa.
Kelan tilastoista ei käy ilmi, millaisia tietoja on piilotettu eniten.
– Tätä voi toki vain arvailla, mutta eivätköhän ne yleensä ole sellaisia tietoja, joista ajatellaan, että ne voisivat jotenkin leimata tai vaikuttaa väärällä tavalla hoitoon, Lehtokari pohtii.
Hän huomauttaa, että Suomessa terveydenhuollon ammattilaisille on hyvin tarkat säännökset siitä, mitä terveystietoja he saavat katsella ja kuinka laajasti – eli tietojen tulee vaikuttaa parhaillaan selvittelyssä olevan ongelman hoitoon.
– Ei terveydenhuollon ammattilaisillakaan ole oikeutta aina lukea koko terveyshistoriaa, eli sinänsä potilaat kyllä voisivat olla luottavaisin mielin, että terveydenhuollossa osataan käyttää terveystietoja oikein.
Lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia
Omien tietojen piilotteluun liittyy monenlaisia riskejä, sanoo Husin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.
– Vakavin haitta voi tulla eteen silloin, jos potilas tarvitsee kiireellistä hoitoa, mutta ei äkillisen vakavan sairastumisensa vuoksi kykene kertomaan aikaisempia terveystietojaan, eikä omaisiakaan ehditä saada kiinni.
Jos aikaisemmat terveystiedot eivät ole tällöin saatavissa Kannan kautta, potilasta hoitavilta terveydenhuollon ammattilaisilta voi jäädä saamatta potilaan terveydestä sellaisia tietoja, joilla olisi vaikutusta hänelle annettavaan hoitoon.
Heikkilä huomauttaa, että missä tahansa hoidossa kaikki voi vaikuttaa kaikkeen, joten riskit voivat konkretisoitua myös kiireettömässä hoidossa.
Jos potilas on halunnut salata esimerkiksi tietyn lääkityksen, lääkäri ei saa otettua huomioon mahdollisia yhteisvaikutuksia määräämiensä uusien lääkkeiden kanssa. Nämä yhteisvaikutukset voivat olla joissakin tapauksissa vakavia.
Tehdyt luovutuskiellot eivät näy
Omakantaan tallennettujen luovutuskieltojen perusperiaate on, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät näe, onko tällaisia kieltoja tehty, kertoo Outi Lehtokari Kelasta.
Kieltoja on mahdollista hallita ja ylläpitää myös terveydenhuollossa.
– Jos ei halua käyttää Omakantaa, kieltoja voi tehdä myös menemällä terveydenhuoltoon ja kertomalla siellä, mitä tietoja haluaa kieltää tai mitä kieltoja poistaa. Tällöin kyseinen ammattilainen toki näkee nämä kiellot, Lehtokari kuvailee.
Teppo Heikkilä puolestaan kertoo, että Husissa törmätään viikoittain tilanteisiin, joissa on tehty erilaisia luovutuskieltoja. Kiellot voivat käydä ilmi juuri niin, että potilas haluaa tehdä tai perua luovutuskiellon vastaanotolla.
Vaihtoehtoisesti potilas saattaa puhua vastaanotolla käynneistä, vaivoista tai resepteistä, joita terveydenhuollon ammattilainen ei näekään Kanta-palveluista.
Jonkin verran on myös tapauksia, joissa potilas ei ole ymmärtänyt tehneensä luovutuskieltoa.
– Sitten me selvittelemme, saisiko näitä tietoja näkyviin. Eli esimerkiksi vastaanotolle tulee potilas, joka olettaa, että hänen tietonsa näkyvät meille, mutta hänellä onkin luovutuskielto olemassa.