Lääkäriliitto toivoo mahdollisimman monen sallivan potilastietojensa käytön – "En lääkärinä tiedä, jos tietoja puuttuu"

Keskustelua on herättänyt esimerkiksi se, miten ihmiset tuntevat tietojensa käyttöä ja se, kuka niitä voi katsoa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoi aiemmin tässä kuussa Helsingin Sanomissa, että osa terveydenhuollon henkilökunnasta urkkii Kanta-palvelussa esimerkiksi sukulaistensa tai tuttaviensa terveystietoja. Samalla hän muistutti, että kaikilla on oikeus kontrolloida tietojen käyttöä. Potilastietojensa käyttöön voi halutessaan tehdä rajoituksia.

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja, terveyskeskuslääkäri Marjo Parkkila-Harju sanoo, että Kanta helpottaa potilaiden hoitoa, tietojen liikkumista ja voi olla hätätilanteessa tärkeä.

–  Pelkona on, että yhä useampi kieltäisi tietojen näkemisen häntä hoitavilta. Toivon, että ihmiset harkitsisivat sitä hyvin tarkkaan, hän sanoo.

–  En lääkärinä tiedä, jos tietoja puuttuu. Se voi olla esimerkiksi tieto lääkkeestä, joka reagoi toisen lääkkeen kanssa.

Parkkila-Harju muistuttaa tietosuojavaltuutetun tavoin terveydenhuollon yksiköiden vastuusta valvoa.

–  Kaikesta tietojen katselusta jää jälki. Jos epäilyksiä herää, se pystytään jäljittämään.

Miten lääkärikieli avautuu potilaalle?

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suostumuksia asiakirjojen käyttöön on annettu yli 2,8 miljoonaa. Kieltoja oli marraskuun lopussa tehty 66 700.

Parkkila-Harju kertoo, että Kanta on helpottanut, mutta myös muuttanut lääkärin työtä. Merkinnät potilaan hoidosta ilmestyivät Kantaan 2014. Reseptit on pitänyt määrätä aina sähköisenä viime vuoden alusta.

–  Kannasta saatavan potilastiedon hyödyntäminen ei ole vielä ihan arkipäivää lääkärin käytössä. Reseptitietoja käytetään paljon. Potilaskertomustietoa on kertynyt vähemmän.

Lääkärit ovat puhuneet paljon esimerkiksi siitä, millaisin sanoin potilaasta tietoja kirjataan.

–  Ennen lääkärit tekivät merkinnät erityisesti itselleen tai muille hoitaville lääkärille jatkohoitoa varten. Nykyisin pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota sanavalintoihin ja termeihin, jotta ne eivät herätä potilaassa ihmetystä.

Täysin saumaton järjestelmä ei aina ole. Ikäviä ovat tilanteet, joissa tutkimustulokset ovat näkyneet Kannassa ennen kuin lääkäri on ehtinyt olla potilaaseen yhteydessä. Hankalia ovat myös hetket, joissa lääkäri haluaa poissulkea vakavat syyt, mutta epäily ei ole sillä tasolla, että sillä haluaisi vielä huolestuttaa potilasta.

–  Silloin on pohdittava tarkkaan, miten asian kirjaa.