Moni autoilija luottaa tähän yleistyvään toimintoon, vaikkei se aina edes toimi – voi aiheuttaa vaaran

Transport & Environment (T&E) on teettänyt riippumattomalla Dekra-sertifiointilaitoksella tutkimuksen autojen rengaspainevahdeista. Sen mukaan vahdit eivät toimi aina kunnolla tien päällä.

Kun rengaspaineet alenevat, ajamisen turvallisuus romahtaa, autojen käsiteltävyys heikkenee, pysähtymismatka pitenee ja esimerkiksi renkaat kuluvat enemmän. Samalla kuluu enemmän polttoainetta, mikä sotii liikenteelle asetettuja ympäristötavoitteita vastaan.

Kaikkiin ensiasennusrenkaille on ollut marraskuusta 2014 saakka pakko asentaa rengaspaineiden valvontajärjestelmät (TPMS).

Uuden tutkimuksen mukaan autot, joissa on järjestelmät, ovat paljon turvallisempia kuin muut. Sama tutkimus kuitenkin väittää, etteivät TPMS-laitteet toimi kunnolla tien päällä.

Lukemaan ei välttämättä voi luottaa

Rengaspainevahteja ovat kahta tyyppiä: aktiivisessa järjestelmässä jokaisen renkaan sisällä on aineanturit ja passiivisessa järjestelmässä auton ABS-järjestelmä tulkitsee renkaan pyörimisnopeuden muutoksia. Parhaiten toimi aktiivinen järjestelmä.

Kun autossa ei ollut rengaspaineita seuraavaa järjestelmää, ainakin yhden renkaan paine oli alentunut 42 prosentissa autoista vähintään 0,3 baria. 0,5 barin alenema havaittiin 20 prosentissa autoista.

Passiivisessa, auton ABS-järjestelmään tukeutuvassa järjestelmässä vastaavat luvut olivat 27 ja 7 prosenttia.

Aktiivisessa järjestelmässä tilanne oli aavistuksen parempi, 26 ja 7 prosenttia.

Kaikista renkaista vähintään 0,3 barin alipaine löytyi rengaspainemittaristottomissa malleissa 24 prosentissa autoista. Passiivisissa järjestelmissä näin oli 16:ssa ja aktiivisissa järjestelmissä 13 prosentissa autoista.

Myös vähintään puolen barin alipaineita oli kaikissa tutkituissa rengastyypeissä. Rengaspainemittaristottomissa autoissa määrä oli kymmenen ja molemmissa muissa kolme prosenttia.

Kuin kulutuksen mittaamista laboratoriossa

T&E:n mukaan sen tilaama tutkimus osoittaa, että aktiiviset järjestelmät ovat tehokkaampia, mutta molemmat TPMS-tyypit suoriutuvat tehtävästään todellisissa liikenneolosuhteissa heikosti. Tutkimus perustuu tuhanteen satunnaisesti mukaan otetuttuun autoon Italiassa ja Portugalissa.

Tutkijat laskevat, että pelkästään viime vuonna myytiin 330 000 sellaista autoa, joiden kuljettajat ja matkustajat saattavat joutua vaaraan TPMS-järjestelmän huonon suorituskyvyn vuoksi.

T&E:n insinööri Florent Grelier vertaa löydöstä esimerkiksi polttoaineen kulutuksen mittaamiseen laboratorio-olosuhteissa. Se, mitä niissä paljastui, ei välttämättä kerro mitään tilanteista liikenteessä.

– TPMS:n on osoitettu parantavan kuljettajien turvallisuutta, ja se voi myös auttaa säästämään polttoainetta. Itse asiassa suurin polttoainetta säästävä potentiaali on raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa.

Hän haluaa, että TPMS-järjestelmää sovellettaisiin vielä tiukemmin kaikkiin EU:ssa myytäviin autoihin, pakettiautoihin, busseihin ja kuorma-autoihin. Järjestelmien tulisi olla pakollisia.

EU kehittää parhaillaan yleistä turvallisuusasetusta, ja komissio on ehdottanut TPMS:n laajentamista kaikkiin ajoneuvoihin.