Happikato uhkaa kaloja ja kasveja – tässä syy

Miten harvinainen tai yleinen tämän vuoden kaltainen tilanne on vedenkorkeuksissa?

– Näitä koetaan kerran kymmenessä vuodessa tai vähän sitä useammin. Alueelliset erot ovat tosin tuntuvia. Mutta voi sanoa, että kuivuus on yleisempää kuin ennen.

Lue myös: Lappia korventaa helleaalto, joka voi rikkoa yli 50 vuotta vanhan ennätyksen

Säännösteltyjä järviä jopa 200

Matalasta vedenpinnasta on tai ainakin voi olla haittoja kaloille ja vesikasveille.

– Ruovikoituminen saattaa lisääntyä. Jos pinnat ovat etenkin jääpeitteen syntyessä hyvin alhaalla matalissa järvissä, on seurauksena veden happikatoa. Se on huono asia sekä kaloille että kasveille, mutta eläimet reagoivat haittaan nopeammin, Myllyniemi sanoo.

Ihmisellä on joitakin keinoja vaikuttaa vedenpintoihin.

– Muun muassa Päijänteessä on vedenpintaa kyetty säännöstelemään juoksutuksella. Näin se ei ole laskenut niin paljon kuin luonnontilassa laskisi. Mutta tästä on seurannut se, että Kymijoessa on hyvin vähän vettä.

Juoksutuksella säännösteltyjä järviä on tutkijan mukaan Suomessa niinkin paljon kuin yli 200. Tosin järviä on maassa yhteensä likemmäs 200  000.

Ihminen voi vaikuttaa vedenpintoihin myös ojituksella – tai siitä pidättäytymisellä – sekä ennallistamisella.

– Jos esimerkiksi suo on ojitettu, siellä valuu kuivaan aikaan vähemmän vettä kuin siinä tilanteessa, että suota ei ole ojitettu. Kun siellä ei ole ojia, sekä tulvat että kuivuus tasoittuvat.

Lue myös: Kesän äärimmäisille säille laskettiin järisyttävä hintalappu

Kumpikin ääripää korostuu

Kuinka suuri ero voi olla sisävesillä korkeimman ja matalimman vedenkorkeuden välillä?

– Suurimmat pinnan vaihteluvälit ovat säännöstellyissä järvissä. Tekoaltaissa ero voi olla jopa 7–8 metriä. Luonnontilaisissa vesissä tavallinen vaihtelu voi olla noin metristä puoleentoista.

Esimerkiksi Saimaa on Myllyniemen mukaan nyt noin puoli metriä matalammalla kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta.

Pinnankorkeuteen vaikuttaa myös järven valuma-alueen koko.

– Jos valuma-alue on pienehkö, sateisuuden muutokset näkyvät järvessä nopeammin. Samoin pieni järvi reagoi nopeammin kuin iso.

Järvien vesitilanteeseen vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutos.

– Ilmaston lämpiäminen niin sanotusti äärevöittää myös vesistöjen ilmiöitä. Kuivat jaksot ovat entistä yleisempiä ja pidempiä. Sateisuuden määrä sekin lisääntyy, mutta lämpötilan nousun vuoksi haihdunta kasvaa, Syken tutkija ynnää.

Merenpinnan taso reagoi sääilmiöihin toisella tavalla kuin vedenkorkeus sisävesistöissä. Meressä sateisuus ei vaikuta yhtä paljon.

– Merenpinnan korkeutta säätelevät lähinnä matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Korkeapaineen aikana merenpinta on alhaalla, Myllyniemi täydentää.

• 06:39
  Asian ytimessä.doc

  Tihutöitä tehtaileva Seppo-vuohi aiheutti kaaoksen pikkujouluissa: "Yritti viedä tortut käsistä"
• 05:01
  Lukijan videot

  Johanna pudotti itse tehtyyn lampeen muutaman ahvenen – ei osannut arvata, mitä siitä seuraisi
• Eilen23:02
  Revontulet

  Nyt voi bongata komeita revontulia – "Joulupukkikohan tuolla taivaalla viiletti"
• Eilen19:05
  Joulu

  Venäjän sudet tappavat joulupukin poroja enemmän kuin koskaan – CNN tapasi Kuusamossa katkeran poroisännän
• Eilen14:04
  Hyönteiset

  Tiesitkö? Joulukuusesi kuhisee ötököitä – "Purkavat lepotilansa sisätilojen lämmössä ja lähtevät liikkeelle"
• Lataa lisää