Vaikka ajoittain on satanut kosolti, pitkä hellejakso nosti tehokkaasti haihtumista vesistöistä.
Vaikka sateita on saatu nyt runsaasti, vedenpinnat ovat pysyneet edelleen hyvin matalalla suuressa osassa Suomea. Tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, miksi.
– Heinä-elokuun pitkä hellejakso lisäsi voimakkaasti veden haihtumista. Haihtuvan veden määrä on ylipäänsä yllättävän suuri, tutkija toteaa.
Ja kuumaa totisesti piisasi: pätsi oli pisin yli 30 asteen helleputki Suomen mittaushistorian aikana vuodesta 1961 alkaen.
Syyskuun sateilla on toki ollut vaikutusta.
– Viikko sitten, ennen kuin nämä sateet alkoivat, vedenpinnat olivat matalalla myös Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. Sateet ovat osuneet etupäässä sinne. Nyt tilanne on helpottanut näillä alueilla. Paikoin siellä on jo tavallista enemmänkin vettä.
Monin paikoin sekä järvet että joet ovat silti edelleen matalalla.
– Itä-Suomessa Vuoksen vesistön alueella, Kymijoen pohjoisosissa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa vedenpinnat ovat vielä paikoin harvinaisen alhaalla. Samoin kuivaa on Kainuussa sekä osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia, Myllyniemi listaa.