Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

KRP:n entinen taiderikostutkija arvioi Louvren taideryöstön motiiveja – "Tämä on nöyryytys"

0:45Näin Louvre ryöstettiinNäin Louvre ryöstettiin.
Julkaistu 22.10.2025 20:03
Toimittajan kuva
Katariina Taleva

katariina.taleva@mtv.fi

Keskusrikospoliisista eläköitynyt ja taiderikoksia Suomessa tutkinut Kimmo Nokkonen spekuloi, mitä voi olla poikkeuksellisen Louvren taidevarkauksen taustalla.

Louvren varkaustapaus oli entisen Keskusrikospoliisin tutkijan mukaan todennäköisesti tilauskeikka, jonka motiiveja voi vain spekuloida.

Suomen keskusrikospoliisissa taiderikoksia tutkinut ja sittemmin eläköitynyt Kimmo Nokkonen arvioi Louvren sunnuntaista varkautta  röyhkeäksi ja tarkasti harjoitelluksi teoksi.

Selvää on Nokkosen mielestä, että kyseessä oli tilauskeikka, jonka todellinen tilaaja voi olla jopa useiden välikäsien päässä. 

Lue myös: Louvren johtaja myönsi museon kameravalvonnan olevan täysin riittämätöntä

Kimmo Nokkonen
Kimmo Nokkonen kuvailee tapausta nöyryytykseksi Ranskalle.

Motiiveja esineiden vientiin voi Nokkosen mukaan olla joko raha tai tarkoitus käyttää esineitä neuvottelukappaleina myöhemmin oman asian edistämiseen.

Nokkonen on seurannut tapausta ainoastaan mediasta, ja tässä jutussa esitetyt arviot perustuvat mediatietoihin.

Anastettujen korujen joukossa olivat kuningatar Maria Amalialle ja kuningatar Hortenselle kuuluneet safiirein koristellut tiara, kaulakoru ja korvakoru, Marie Louise Itävaltalaiselle kuuluneet smaragdikaulakoru ja -korvakorut, niin sanottu reliikkirintaneula sekä keisarinna Eugenien tiara ja timanttirusetti.

Le Figaron mukaan Louvrelle varastettujen esineiden arvo on 88 miljoonaa euroa, mutta esineiden arvoa ja kulttuurihistoriallista arvoa on mahdoton mitata.

Ranskalaismedian mukaan varkaat eivät tulisi saamaan 88 miljoonaa euroa esineistä tai niistä irrotetuista timanteista ja sulatetuista metalleista.

Kuningatar Marie-Amelien ja kuningatar Hortensen korusarja esillä Apollonin galleriassa Louvressa 14. tammikuuta 2020.Kuningatar Marie-Amelien ja kuningatar Hortensen korusarja.AFP / Lehtikuva / Stephane de Sakutin

0:25Tähän saliin murtovarkaat iskivät Louvressa – esillä olivat Ranskan kruununjalokivetTähän saliin murtovarkaat iskivät Louvressa – esillä olivat Ranskan kruununjalokivet

Tästä esineiden kohtalo riippuu

Kimmo Nokkonen ei usko siihen, että varkaat olisivat kiinnostuneita esineiden kulttuurihistoriallisesta arvosta.  Mediassa on jo kerrottu, että tekijöiden epäillään linkittyvän järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Ranskan tasavallan presidentti Emmanuel Macron on vannonut, että esineet löydetään ja tekijät saatetaan vastuuseen.

Nokkonen sanoo, että esineiden kohtalo riippuu paljolti keikan tilaajan motiivista. 

AOP Louvre 2Varkaat olivat varastaneet myös ryöstössä käytetyn nosturin.STELLA Pictures / ddp

Käytännössä tilaajalla on Nokkosen mukaan muutama motiivi toimia. 

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että jalokivet irrotetaan esineistä ja metallit sulatetaan. Niistä saa rahaa, koska varastetuissa koruissa oli valtavasti timantteja ja jalokiviä. Esineistöä on lähes mahdotonta muuttaa rahaksi sellaisenaan, Nokkonen arvioi.

 Tähänkin liittyy kuitenkin riskejä.

– Louvren esineistä on ehkä tehty tarkat materiaalitutkimukset, joten kivet ja metalliseokset voidaan jäljittää, Nokkonen sanoo.

Esineiden tuhoaminen olisi kulttuurihistoriallisesti kaikista surullisin vaihtoehto.

AOP LouvreVarkaat menivät sisään parvekkeelta./All Over Press

Neuvotteluväline?

Rikollisilla voi kuitenkin olla muitakin motivaatioita kuin esineiden nopeasti rahaksi muuttaminen. 

Toinen vaihtoehto on Nokkosen mukaan pitää esineitä yksityiskokoelmissa ja mahdollisesti käydä kauppaa myöhemmin Ranskan valtion kanssa näiden esineiden palauttamisesta.

Keisarinna Marie-Louisen kaulakoru ja korvakorut esillä Apollonin galleriassa 14. tammikuuta 2020 Louvren museossa.Keisarinna Marie-Louisen kaulakoru ja korvakorut.AFP / Lehtikuva / Stephane de Sakutin

Nokkonen huomauttaa, että järjestäytynyt rikollisuus on ollut aiemminkin kiinnostunut huipputaideteoksista.

– Vuonna 1969 Sisilian mafia eli Cosa Nostra, varasti Palermosta Caravaggion työn ja yritti käyttää sitä vuosia myöhemmin neuvotteluissa saadakseen lievemmän tuomion johtajalleen, Nokkonen huomauttaa.

Tässä voi olla kyse samasta. Eli esineet vietäisiin nyt yksityiseen kokoelmaan tai piiloon, ja niitä käytettäisiin myöhemmin neuvotteluissa Ranskan valtion kanssa.

– Eli jos taustalla on eurooppalaista järjestäytynyttä rikollisuutta, jengi voi käyttää esineitä neuvotteluissa saadakseen omia miehiään vapaaksi. 

Silloin kysymys olisi, suostuuko Ranska tai mikään muu valtio, neuvottelemaan rikollisten tai terroristien kanssa. Ja mikä olisi niin suuri panos, että mikään valtio suostuisi neuvotteluihin.

– Italiassa ei suostuttu, ja kyseinen Caravaggion työ on edelleen kateissa. 

Ranskan keisarinna Eugenie de Montijon kruunu esillä Apollonin galleriassa Louvressa 14. tammikuuta 2020.Ranskan keisarinna Eugenie de Montijon kruunu.AFP / Lehtikuva / Stephane de Sakutin

Jos Ranska suostuisi neuvottelemaan, niin sekin paljastuisi julkisuuteen myöhemmin, sillä nämä historialliset esineet todennäköisesti palautettaisiin Louvreen.

– Tämä on nöyryytys Ranskalle, kun keskellä päivänvaloa isketään ranskalaisen kulttuuriperinnön kehtoon, ja seitsemässä minuutissa saadaan arvokkaita esineitä vietyä, Nokkonen toteaa.

0:45Näin Louvre ryöstettiinNäin Louvre ryöstettiin.

Tämä Louvren historiallisesta ryöstöstä tiedetään

Neljä varasta veivät Pariisissa sijaitsevasta Louvren museosta kahdeksan eri esinettä, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä ja arvokkaita esineitä.

Anastettujen korujen joukossa olivat kuningatar Maria Amalialle ja kuningatar Hortenselle kuuluneet safiirein koristellut tiara, kaulakoru ja korvakoru, Marie Louise Itävaltalaiselle kuuluneet smaragdikaulakoru ja -korvakorut, niin sanottu reliikkirintaneula sekä keisarinna Eugenien tiara ja timanttirusetti.

Ranskalaismedian mukaan varkaat olivat jo 10 päivää  aikaisemmin varastaneet nostokorin. Nostokoria oli myyty leboncoin-sivustolla, jossa voi suomalaisten tori.fi-sivuston tapaisesti myydä käytettyä tavaraa. Ostamisen sijaan, nostokori oli viety sen omistajalta.

Sunnuntaina 19.10. varkaat murtautuivat museoon noin kello 9.30. Varkaat pääsivät nosturin avulla museon Apollo-gallerian yhteydessä olevaan parvekkeelle.

Varkaat rikkoivat ikkunan leikkureilla, ja pääsivät sisään. Hälytysjärjestelmä kyllä käynnistyi, ja vartijat tulivat paikalle. Varkaat uhkasivat vartijoita leikkureilla. 

Vartijoiden kerrotaan tämän jälkeen hälyttäneen apua ja siirtäneet museon vieraita turvaan.

Myöhemmin henkilökuntaa edustava ammattiliitto  totesi, että Louvren turvallisuussuunnitelman päivitystä on lykätty, ja henkilökuntaa on liian vähän.

Myös ikkunoiden heikkoa rakennetta arvosteltiin. Museo vastasi ikkunoihin liittyen, että ne on vaihdettu vuonna 2019 ja ne ovat turvallisuuden kannalta olleet ”merkittävä parannus”.

Varkaat pudottivat pakomatkallaan yhden varastetun esineen, keisarinna Eugénien kruunun, sekä ryöstössä käytettyjä tarvikkeita kuten hanskoja, kaksi hiomakonetta, radiopuhelimen ja jonkinlaisen peitteen.

Louvre avattiin uudestaan kolme päivää ryöstön jälkeen. Varkaat ja esineet ovat edelleen kadoksissa.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä murtauduttiin myös Denis Diderotille omistettuun museoon Langresissa, Ranskassa.

Varkaat veivät alustavien tietojen mukaan ainoastaan kultakolikoita.

Lähde: Le Figaro.
 

Lisää aiheesta:

Louvren ryöstöstä epäilty pääporukka on saatu kiinniSyyttäjä: Louvren ryöstäjät ovat pikkurikollisia – epäilty nainen puhkesi itkuun oikeudessaKaru arvio Louvren korusaaliin kohtalosta: "Esineitä emme enää koskaan näe"Näin Louvreen on isketty aiemmin – Mona Lisakin lähti kerran kävelemäänTällainen on sali, johon murtovarkaat iskivät Louvressa – esillä olivat Ranskan kruununjalokivet"Korvaamattomat" Napoleonin korut olivat hetkessä tiessään – Louvren ryöstäjien kynsissä vaurioitui keisarinnan kruunu
MuseotVarkaudetTaideRanskaRikos

Tuoreimmat aiheesta

Museot
  • 25.11.17:39
    Pariisi

    Louvren ryöstöstä epäilty pääporukka on saatu kiinni

  • 19.11.20:34
    Taide

    Natsien varastama Gustav Klimtin teos myytiin huippuhintaan New Yorkissa – ostajan henkilöllisyys jäi arvoitukseksi

  • 17.11.18:30
    Pariisi

    Louvre sulki yhden gallerioistaan

  • 7.11.17:16
    Mannerheim

    Mannerheimille rakas asia ehti jo kadota – elämys palasi takaisin remontoituun kotimuseoon

  • 7.11.15:45
    Taide

    Pekka Halosen teokset hurmaavat Champs-Elyséen kupeessa – MTV paikalla näyttelyssä