Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Näin korona-aika muutti lastenkulttuuria – esiin nousee huoli eriarvoisuudesta ja kaikkein nuorimmista: "1,5-vuotias on kasvanut koko elämänsä eristyksissä"

Pirjetta Mulari.
Pirjetta Mulari.
Julkaistu 21.06.2021 07:11

MTV UUTISET - Sampo Wiik

Suomen tapahtuma- ja kulttuuriala on kokenut suuria haasteita pitkittyneen koronapandemian myötä. Keskustelussa taiteen ja kulttuurin merkityksestä koronapandemian aikana ovat kuitenkin näkökulmat lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan roolista jääneet vähäiselle huomiolle.

Annantalon johtaja ja Helsingin kaupungin lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mulari kuvaa koronapandemian tuoneen näkyväksi kulttuurikentän hajanaisuuden ja sirpaleisen hallinnon. Siinä laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen on hankalaa.

Lastenkulttuuri ei ole taloudellisesti tuottavinta kulttuuritoimintaa, joten sen merkitys jäänyt julkisessa keskustelussa pieneen osaan. Tämän seikan Mulari kokee häkellyttäväksi, ottaen huomioon lasten määrän sekä harrastus- ja kulttuuritoiminnan tärkeyden lapsen kasvatuksessa ja hyvinvoinnissa.

Vaikka kesäkuussa nuorten harrastustoimintaa on vapautettu, on aikuisen läsnäoloa vaativan, alle kouluikäisten lasten kulttuuritoiminnan järjestäminen edelleen hankalaa. Mulari nostaa esimerkiksi tapauksen, jossa 1,5-vuotias lapsi on nyt koko elämänsä kasvanut eristyksissä, käymättä juuri missään.

Mulari kertoo olevansa syvästi huolissaan erityisesti alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista korona-aikana. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi hänen työnsä tärkeimpiä päämääriä. 

Monipuolinen työnkuva laajalla kentällä

Pirjetta Mulari on aloittanut työskentelyn Annantalon johtajana ja lastenkulttuuripäälikkönä vuoden 2021 alusta, sekä Annantalossa hän on työskennellyt muissa tehtävissä vuodesta 2016 alkaen. Lastenkulttuurinpäällikön virka on Helsingin kaupungilla uusi, ja Mulari kuvaakin sen olevan vielä muotoutumisvaiheessa.

Keskeisimmiksi sisällöiksi hän nostaa erityisesti lastenkulttuurin aseman ja roolin tuomisen näkyvämmäksi sekä lastenkulttuurikentän eri toimijoiden roolien tarkentamisen. Mulari kuvaa lastenkulttuurikenttää heterogeeniseksi joukoksi erilaisia toimijoita, ja lasten kulttuuria tuottavat niin pienemmät asukasosayhdistykset kuin myös suuret instituutiotkin.

Annantalon johtajana hän toimii sen sijaan osana monimuotoista työyhteisöä, jossa talon toimintaan sisältyy muun muassa esitystoimintaa, näyttelyitä, työpajoja ja taideopetusta. Toimiessaan yhtäältä sekä lastenkulttuuripäällikkönä että lastenkulttuurikeskuksen johtajana, on hänen työkuvansa hyvin monipuolinen.

Opetus- ja Kulttuuriministeriön korona-aikana käynnistetyssä uudessa Suomen harrastamisen mallissa lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla harrastuksia monipuolisesti. Harrastus kattaa niin koodaamisen, eläintenhoidon, ruuanlaiton ja kirjallisuuden, ja toiminta tähtää juuri siihen, ettei lapsi syrjäytyisi harrastuksensa parissa. Lapsille halutaan onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita.

Koko perhe yhden tietokoneen varassa

Vaikka tietyt harrastamisen muodot ovat mahdollisia toteuttaa myös etänä, on poikkeusaika silti tuonut paljon haasteita siihen, miten ja mitkä tahot harrastustoimintaa tuottavat.

Annantalo on tarjonnut laajasti kulttuurisisältöjä lapsille läpi koronapandemian, muun muassa Virtuaalisen Annantalon, etänä toteutetun taideopetuksen ja muiden digitaalisten sisältöjen kautta.

Etänä toteutetut sisällöt voivat kuitenkin asettaa lapsia epätasa-arvoisiin asemiin. Mulari pohtii, että esimerkiksi tilanteessa, jossa kolmilapsinen perhe asuu pienessä asunnossa vain yhden tietokoneen varassa, on hyvin mahdollista, etteivät etänä toteutetut digitaaliset sisällöt tavoita kaikkia tasavertaisesti.

Mulari kertookin, että Annantalon etänä toteutetussa vapaa-ajan taideopetuksessa on tullut vastaan muutamia tapauksia, joissa perhe on ilmoittanut etäharrastustoiminnan olleen arkeaan kuormittavaa. Tarkasteltaessa tulevaa, koronan jälkeistä lastenkulttuurikenttää Mulari enteilee digitaalisten sisältöjen jäävän jossain määrin Annantalon toimintaan.

Nouseeko kynnys lähteä? 

Mulari pohtii myös ihmisten käyttäytymisen muutosta. Vaikka palaisimmekin takaisin fyysistä läsnäoloa ja osallistumista vaativan kulttuuritoiminnan pariin, hän kokee digitaalisten sisältöjen lisäävän Annantalon kulttuurisisältöjen tavoittavuutta esimerkiksi tapauksissa, jossa suosittu esitys täyttää teatterisalin viimeistä paikkaa myöten tai kun perhe ei muista syistä pääse paikalle.

Näissä tapauksissa striimit tai tallenteet lisäisivät lasten kulttuurin kokemisen mahdollisuuksia. Hän kuitenkin toivoo, että tämä korona-aika tuo myös ”nälkää vuorovaikutukselle, livelle ja itsetekemiselle” taidesisältöjen parissa.

Sen sijaan Mulari näkee erityisen haastavana sen, miten ihmisten käyttäytyminen tulee muuttumaan koronan myötä. Hän uskoo vahvasti, että joillekin ihmisille taide- ja kulttuuritoiminnan tarve on niin suuri, että he lähtevät takaisin mukaan toimintaan välittömästi. Toisaalta monille korona-aika on voinut olla niin käänteentekevää, että kynnys lähteä takaisin mukaan kulttuuritoimintaan voi olla huomattavasti aiempaa suurempi.

Mulari ennakoi ihmisten käyttäytymisen muuttuvan hyvin monilla tavoilla, joita on hyvin vaikeaa ja mahdotonta ennustaa, eikä hän usko, että maailma tulee palaamaan entiselleen koronan jälkeen.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.

Lisää aiheesta:

Lapsiasiavaltuutettu: Keskustelu lasten ja nuorten mielenterveydestä jumittaa käsitteiden tasollaOvatko kulttuurialan rajoitukset olleet laillisia? Pitäisikö käyttöön ottaa rokotepassi? Näin Annika Saarikko vastasi polttaviin kysymyksiinMTV antoi Annika Saarikolle luettavaksi traagisia tarinoita kulttuurialan tekijöiden korona-ahdingosta – näin ministeri reagoi"Absurdi" rajoitus turhauttaa koronan runnomaa kulttuurialaa, joka vaatii päättäjiltä suunnitelmaa kriisistä pois pääsemiseksi – "Tukien ulkopuolelle jäänyt joukko on suuri"Koronarajoitusten haitat lapsille ja nuorille huolestuttavat tutkijoita: "Lapset maksavat kovan hinnan rajoituksista"Lasten psyykkiseen oireiluun haetaan apua aiempaa enemmän: "Kiusaamisen vastainen ohjelma saatava käyttöön kaikkialla viimeistään nyt"
KulttuuriLapsetPerheKoronavirusKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kulttuuri
  • 22:12
    Teatteri

    Kuolema odotti tuhansia suomalaisia Neuvostoliitossa – näytelmä nostaa esiin vaietun historian

  • 19:59
    Viro

    Viron ruokojoukkue valmis auttamaan Suomea himmeliennätyksessä

  • pe15:56
    Taide

    Arvaa kuka! Valtiomiehen rintakuva paljastettiin presidentinlinnassa

  • ke18:58
    Taide

    Katsojasta tulee osa taideteosta "tekoälykauden perhedraamassa" Tampereella

  • ke13:57
    KAJ

    KAJ-yhtyeen Jakob Norrgård yllättää musikaalitähtenä