Suomen tapahtuma- ja kulttuuriala on kokenut suuria haasteita pitkittyneen koronapandemian myötä. Keskustelussa taiteen ja kulttuurin merkityksestä koronapandemian aikana ovat kuitenkin näkökulmat lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan roolista jääneet vähäiselle huomiolle.
Annantalon johtaja ja Helsingin kaupungin lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mulari kuvaa koronapandemian tuoneen näkyväksi kulttuurikentän hajanaisuuden ja sirpaleisen hallinnon. Siinä laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen on hankalaa.
Lastenkulttuuri ei ole taloudellisesti tuottavinta kulttuuritoimintaa, joten sen merkitys jäänyt julkisessa keskustelussa pieneen osaan. Tämän seikan Mulari kokee häkellyttäväksi, ottaen huomioon lasten määrän sekä harrastus- ja kulttuuritoiminnan tärkeyden lapsen kasvatuksessa ja hyvinvoinnissa.
Vaikka kesäkuussa nuorten harrastustoimintaa on vapautettu, on aikuisen läsnäoloa vaativan, alle kouluikäisten lasten kulttuuritoiminnan järjestäminen edelleen hankalaa. Mulari nostaa esimerkiksi tapauksen, jossa 1,5-vuotias lapsi on nyt koko elämänsä kasvanut eristyksissä, käymättä juuri missään.
Mulari kertoo olevansa syvästi huolissaan erityisesti alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista korona-aikana. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi hänen työnsä tärkeimpiä päämääriä.
Monipuolinen työnkuva laajalla kentällä
Pirjetta Mulari on aloittanut työskentelyn Annantalon johtajana ja lastenkulttuuripäälikkönä vuoden 2021 alusta, sekä Annantalossa hän on työskennellyt muissa tehtävissä vuodesta 2016 alkaen. Lastenkulttuurinpäällikön virka on Helsingin kaupungilla uusi, ja Mulari kuvaakin sen olevan vielä muotoutumisvaiheessa.
