Huomenna jyrähtää – lento Merkuriukseen asettaa suomalaisen osaamisen äärimmäiseen testiin: "Monta vuotta tässä saa jännittää"

Raketti nostaa avaruuteen Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ja Japanin avaruusjärjestö JAXAn yhteistyönä suunnitellun Bepi Colombo -luotaimen, joka suuntaa kohti aurinkokunnan sisintä planeettaa – Merkuriusta.

Haastava matka Merkuriukseen kestää seitsemän vuotta. Merkuriuksen luo päästyään luotain jakaantuu osiin tutkiakseen planeettaa. ESA on kehittänyt Mercury Planetary Orbiterin (MPO) ja JAXA puolestaan Mercury Magnetospheric Orbiterin (MMO). Kummatkin tutkivat Merkuriusta sen kiertoradalta käsin.

Perillä Merkuriuksen kiertoradalla luotain joutuu alttiiksi auringon säteilylle ja painovoimalle, joka hankaloittaa vakaan kiertoradan saavuttamista.

Bepi Colombon kohtaamia lukuisia haasteita ja riskejä ajatellessa ei olekaan ihme, että lennolle ohjelmistoja kehittäneen Space Systems Finlandin (SSF) toimitusjohtajaa Veera Sylviusta jännittää. Yhteensä SSF on tehnyt Bepi Colombon kehitykseen työtä 30 henkilötyövuoden verran.

– Onhan se todella jännittävää, tämä on ollut niin pitkä puristus meilläkin. Ja mehän olemme vain yksi pieni toimija siinä valtavassa joukossa, joka tätä työtä on tehnyt, kertoo Sylvius MTV Uutisille.

– Toivon koko sydämestäni, että siitä tulee hieno missio, josta saadaan ennennäkemättömän hienoa tutkimusaineistoa. Luotain on perillä vasta vuonna 2025, eli kyllä tässä aika monta vuotta saa jännittää, Sylvius jatkaa.

Ensimmäinen eurooppalaisten matka Merkuriukseen

ESA

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun eurooppalaiset lähettävät luotaimen Merkuriukseen.

Sylvius luonnehtii luotaimen tehtävää eurooppalaisesti erittäin merkittäväksi ja historialliseksi.

– Merkuriukseen asti ei ole menty Euroopasta aikaisemmin. Se ei ole ollut helppo kohde. Sinne on pitkä matka ja vaikea päästä.

Eivätkä haasteet suinkaan pääty siihen, kun luotain on lopulta päässyt Merkuriuksen luokse. Olosuhteet Merkuriuksen kiertoradalla ovat erittäin hankalat eikä tekniikalla ole varaa pettää. Sama koskee luotaimen ohjelmistojakin:

– Ohjelmistoa ajatellen autonomian ja luotettavuuden vaatimus on kova. Missio tehdään vain kerran ja sen pitää onnistua. Jos lennolla menee jotain pieleen, niin se pitää automaattisesti korjata. Virheisiin ei ole varaa koska sitten koko missio rahoineen ja vaivannäköineen katoaa taivaan tuuliin.

"Tilanne, johon ei koskaan haluta joutua"

SSF on tehnyt luotaimen kahdelle instrumentille sovelluksia ja testannut luotaimen sovellusalustan tomintaa. Lisäksi yritys on ollut mukana kehittämässä muita luotaimen sovelluksia, jotka ohjaavat sen itsenäistä toimintaa.

Jos luotaimen automaatio pettäisi jostain syystä, niin ohjelmistoille on mahdollista lähettää korjaavia toimenpiteitä myös etänä.

– Mutta se on tilanne, mihin ei koskaan haluta joutua, koska siinä on isot riskit, että jotain meneekin pieleen, Sylvius huomauttaa.

Samat sovellukset toimivat maassa ja avaruudessa

Sylvius toteaa, että avaruusluotaimeen kehitettyjä sovelluksia ei tehdä yksinomaan avaruutta varten, vaan niitä voidaan soveltaa myös monissa muissa maanpäällisissä toteutuksissa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi alati lisääntyvä automaatio koneteollisuudessa ja muun muassa itse ajavat autot. 

– Myös esineiden internetissä erilaiset sensorit keräävät tietoa, jota lähtetään eteenpäin. Samalla tavalla satelliitissakin on mittalaitteita, jotka tuottavat tietoa, joka prosessoidaan ja lähetetään eteenpäin. Se on melkein sama asia, paitsi että luotaimen tapauksessa mennään melko kauas.