Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Huomenna jyrähtää – lento Merkuriukseen asettaa suomalaisen osaamisen äärimmäiseen testiin: "Monta vuotta tässä saa jännittää"

3:27Huomenna jyrähtää -  lento Merkuriukseen asettaa suomalaisen osaamisen äärimmäiseen testiin
Julkaistu 19.10.2018 05:48
Toimittajan kuva

Jari Heikkilä

jari.heikkila@mtv.fi

Huomenna Ranskan Guyanassa Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla kuullaan kovaa pauhetta ja jylinää, kun Ariane 5 -kantoraketin on määrä ampaista avaruuteen.

Raketti nostaa avaruuteen Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ja Japanin avaruusjärjestö JAXAn yhteistyönä suunnitellun Bepi Colombo -luotaimen, joka suuntaa kohti aurinkokunnan sisintä planeettaa – Merkuriusta.

Haastava matka Merkuriukseen kestää seitsemän vuotta. Merkuriuksen luo päästyään luotain jakaantuu osiin tutkiakseen planeettaa. ESA on kehittänyt Mercury Planetary Orbiterin (MPO) ja JAXA puolestaan Mercury Magnetospheric Orbiterin (MMO). Kummatkin tutkivat Merkuriusta sen kiertoradalta käsin.

Perillä Merkuriuksen kiertoradalla luotain joutuu alttiiksi auringon säteilylle ja painovoimalle, joka hankaloittaa vakaan kiertoradan saavuttamista.

Bepi Colombon kohtaamia lukuisia haasteita ja riskejä ajatellessa ei olekaan ihme, että lennolle ohjelmistoja kehittäneen Space Systems Finlandin (SSF) toimitusjohtajaa Veera Sylviusta jännittää. Yhteensä SSF on tehnyt Bepi Colombon kehitykseen työtä 30 henkilötyövuoden verran.

– Onhan se todella jännittävää, tämä on ollut niin pitkä puristus meilläkin. Ja mehän olemme vain yksi pieni toimija siinä valtavassa joukossa, joka tätä työtä on tehnyt, kertoo Sylvius MTV Uutisille.

– Toivon koko sydämestäni, että siitä tulee hieno missio, josta saadaan ennennäkemättömän hienoa tutkimusaineistoa. Luotain on perillä vasta vuonna 2025, eli kyllä tässä aika monta vuotta saa jännittää, Sylvius jatkaa.

Ensimmäinen eurooppalaisten matka Merkuriukseen

Bepi Colombo -luotainESA

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun eurooppalaiset lähettävät luotaimen Merkuriukseen.

Sylvius luonnehtii luotaimen tehtävää eurooppalaisesti erittäin merkittäväksi ja historialliseksi.

– Merkuriukseen asti ei ole menty Euroopasta aikaisemmin. Se ei ole ollut helppo kohde. Sinne on pitkä matka ja vaikea päästä.

Eivätkä haasteet suinkaan pääty siihen, kun luotain on lopulta päässyt Merkuriuksen luokse. Olosuhteet Merkuriuksen kiertoradalla ovat erittäin hankalat eikä tekniikalla ole varaa pettää. Sama koskee luotaimen ohjelmistojakin:

– Ohjelmistoa ajatellen autonomian ja luotettavuuden vaatimus on kova. Missio tehdään vain kerran ja sen pitää onnistua. Jos lennolla menee jotain pieleen, niin se pitää automaattisesti korjata. Virheisiin ei ole varaa koska sitten koko missio rahoineen ja vaivannäköineen katoaa taivaan tuuliin.

"Tilanne, johon ei koskaan haluta joutua"

SSF on tehnyt luotaimen kahdelle instrumentille sovelluksia ja testannut luotaimen sovellusalustan tomintaa. Lisäksi yritys on ollut mukana kehittämässä muita luotaimen sovelluksia, jotka ohjaavat sen itsenäistä toimintaa.

Jos luotaimen automaatio pettäisi jostain syystä, niin ohjelmistoille on mahdollista lähettää korjaavia toimenpiteitä myös etänä.

– Mutta se on tilanne, mihin ei koskaan haluta joutua, koska siinä on isot riskit, että jotain meneekin pieleen, Sylvius huomauttaa.

Samat sovellukset toimivat maassa ja avaruudessa

Sylvius toteaa, että avaruusluotaimeen kehitettyjä sovelluksia ei tehdä yksinomaan avaruutta varten, vaan niitä voidaan soveltaa myös monissa muissa maanpäällisissä toteutuksissa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi alati lisääntyvä automaatio koneteollisuudessa ja muun muassa itse ajavat autot. 

– Myös esineiden internetissä erilaiset sensorit keräävät tietoa, jota lähtetään eteenpäin. Samalla tavalla satelliitissakin on mittalaitteita, jotka tuottavat tietoa, joka prosessoidaan ja lähetetään eteenpäin. Se on melkein sama asia, paitsi että luotaimen tapauksessa mennään melko kauas.

Lisää aiheesta:

Suomi on mukana avaruuskilpajuoksussa: Joko Mars häämöttää?Juice-luotain selvittää elämän edellytyksiä Jupiterin kuissa – mukana suomalaista tekniikkaaHuippukallis James Webb -teleskooppi laukaistiin avaruuteenAvaruuden vaarat vaanivat pientä Suomi 100 -satelliittia, selviäminen on arpapeliä: "On paljon mahdollisuuksia epäonnistua"Yhdysvaltain "Sisu"-mönkijä on laskeutunut Marsin pinnalle! Tästä operaatiossa on kyse, mukana myös suomalaista teknologiaaEurooppalainen alus aloittaa laskeutumisen Marsin pinnalle pian – mukana suomalaista laitteistoa
AvaruusTiedeSuomiKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Avaruus
  • 26.10.18:45
    Aurinko

    Eurooppa varautuu sähköverkon matalaksi laittavaan supermyrskyyn

  • 25.10.18:53
    Ulkomaat

    Australiasta löytyi savuava avaruusesine keskeltä tietä

  • 21.10.06:14
    Kotimaa

    Suomen taivaalla voi nyt nähdä pyrstötähden paljain silmin

  • 15.10.22:33
    NASA

    Miksi avaruusolennot eivät ilmoittele itsestään? Tutkija vetoaa "radikaaliin arkisuuteen"

  • 15.10.05:17
    Yritykset ja brändit

    Miten kannattaa lentää Hornetia tai laskeutua Marsiin? Suomalainen laskentaohjelmisto antaa vastauksen molempiin