Uusien F-35-hävittäjien myötä Suomi pääsee osaksi tiedustelutietoa jakavaa verkostoa.
Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjät ovat muutaman vuoden sisällä historiaa, sillä uusien F-35-hävittäjien on tarkoitus korvata ne asteittain vuoteen 2030 mennessä.
Ensimmäisten ilmavoimien F-35:sten on määrä valmistua tämän vuoden syksyllä. Kotimaassa ensimmäiset uudet koneet nähdään vuoden 2026 loppupuolella.
Uuden sukupolven hävittäjä eroaa Hornetista erityisesti sen kyvyllä toimia osana modernia taistelukenttää ja osana verkostoa.
Sensoreita täyteen pakattu kone kykenee keräämään ja analysoimaan tiedustelutietoa ja jakamaan sitä reaaliaikaisesti eteenpäin.
– Aikaisemmin on puhuttu yhteisoperaatioista (joint operations), mutta nyt uusin sotilastermi on multi-domain operations, Puolustusvoimien entinen komentaja, kansanedustaja (kok.) Jarmo Lindberg sanoo MTV Uutisille.
Käytännössä F-35 on siis ohjuksin varustettu, rivakasti liikkuva tiedustelualusta, joka kykenee jakamaan reaaliaikaisesti tietoa taistelukentän järjestelmiin sekä esimerkiksi maassa ja merellä oleville joukoille.
Ilman Natoon liittymistä tai Suomen ja Yhdysvaltain välisen DCA-sopimuksen allekirjoittamista koneen hyödyt saattaisivat jäädä huomattavasti vähäisemmiksi.
– Voi olla, ettei verkko olisi yhtä laajalti käytettävissä kuin nyt, mutta koska Suomi on Naton täysjäsen ja sillä on DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa, edellytykset käyttää F-35:tä tärkeänä solmuna verkossa ovat nyt huomattavasti paremmat, sanoo Lindberg.
– Sanoisin, että tämä on isossa mittakaavassa se tärkein asia, hän lisää.
Koneiden luotettavuutta kyseenalaistettu
Kymmenien miljoonien arvoisen F-35-koneen luotettavuutta on kyseenalaistettu, ja sen on sanottu kärsivän "lastentaudeista".
Lastenkengissä hävittäjä ei Lindbergin mukaan ole.
– Se on operatiivisessa käytössä Yhdysvaltojen meri- ja ilmavoimilla ja useissa Euroopan maissa. Niitä on laajassa operatiivisessa käytössä ympäri maapalloa rutiininomaisesti ympäri vuorokauden, itsekin hävittäjälentäjänä palvellut Lindberg sanoo.
Maailmalla F-35-koneita on viime vuosina tuhoutunut myös onnettomuuksissa ja niitä on lisäksi asetettu lentokieltoon. Näistä Lindberg ei olisi huolissaan.
– En sen enempää kuin mistään muustakaan hävittäjätyypissä. Niin se vaan menee, että kun riittävän paljon lentää, niin joskus jotain tapahtuu, hän sanoo.
Lindberg korostaa, että onnettomuuksia on tarkasteltava suhteessa lentotuntimääriin.
– Alkaakohan nyt jo olla maailman eniten käytetty hävittäjä lukumääräänsä nähden.
– Voi todeta, että aina välillä tapahtuu pakollinen ikävä tilastotappio, jossa syynä voi olla joko ohjaajan virhe tai tekninen vika.
Konetta valmistava Lockheed Martin kertoi maaliskuussa, että F-35-hävittäjillä on lennetty maailmanlaajuisesti yhteensä jo yli miljoona lentotuntia.
Turkin valtiollinen uutistoimisto Anadoly listasi tammikuussa, että seitsemän vuoden sisällä eri onnettomuuksissa tuhoutui yhteensä 11 F-35-hävittäjää.
Kaksimoottorisesta yksimoottoriseen
F-35-hävittäjää on kolmea eri varianttia. Suomelle tulevat koneet ovat mallia F-35A, joka on suunniteltu operoimaan tavallisilta kiitoteiltä tai maantietukikohdista. F-35B taas kykenee myös pystysuoraan nousuun, ja F-35C on rakennettu lentotukialuskäyttöön.
F-35 on yksimoottorinen, kun taas Hornetit ovat kaksimoottorisia. Lindbergin mukaan tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että F-35 olisi näin ollen epäluotettavampi.
– Yhdysvaltain merivoimilla on käytössä C-versio, ja jos he, jotka seilaavat kaukana merellä, luottavat yksimoottoriseen hävittäjään, se on mielestäni hyvä esimerkki siitä, kuinka luottavaisia siihen ollaan.
Nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg on entinen Ilmavoimien komentaja ja hävittäjälentäjä.Tomi Natri /All Over Press
Yksimoottorisen koneen moottorin toimintavarmuutta voidaan myös parantaa.
– Voihan toki olla niinkin, että yhden moottorin ympärille on kahdennettu enemmän laitteita – ikään kuin yksimoottorinen olisi varmempi kuin kaksimoottorisen koneen yksittäinen moottori, hän sanoo.
Tiukka siirtymäaika
Siirtymäaikaa Hornetista F-35:een on kuvailtu jopa erittäin tiukaksi. Ilmavoimien uusien koneiden käyttöönoton viivästyminen nykyisessä maailmantilanteessa saattaisi olla jossain määrin ongelmallista.
– Lähtökohtaisesti määräävä tekijä on se, millä tahdilla koneita tulee tuotantolinjalta.
– Varsinainen tuotantolinja sijaitsee Texasissa, mutta eri osia kootaan ja rakennetaan eri puolilla maailmaa. Suomikin sai tässä kaupassa poikkeuksellisen merkittävän roolin, kun koneen monimutkaisimman osan, eturungon, rakentaminen annettiin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain ulkopuolelle, Lindberg sanoo.
Lindberg ei näe, että nykyinen maailmantilanne hidastaisi tuotantoa.
– Onhan maailmassa ollut monenlaisia kriisejä ja sotia, joihin Yhdysvallat on osallistunut. Pikemminkin pitäisi ehkä miettiä käyttöönottoa lähempää – tänne, missä suursotaa käydään Euroopassa – ja pohtia, onko täällä päässä käyttöönottajilla kädet täynnä muita tehtäviä sen sijaan, että keskityttäisiin tuotantopään tilanteeseen.
"Tappokatkaisin"
Toisinaan on noussut esiin myös väitteitä siitä, että F-35:een olisi mahdollisesti sisäänrakennettu jonkinlainen "tappokatkaisin" jolla koneen toimintaa voitaisiin rajoittaa tai tarvittaessa jopa estää.
– Muistan, kun ensimmäisiä Horneteja operoitiin. Silloin ei ollut sosiaalista mediaa eikä globaalia mediaa, mutta sen ajan keskusteluissa kuitenkin väitettiin, että Horneteissa olisi jokin tappokytkin, jonka avulla ne voitaisiin lamauttaa satelliitin kautta, hän muistelee.
– Sehän täytyy hyväksyä, että mistä tahansa valmistajamaasta hävittäjäkoneen ostaa, niin silloin sitoutuu tuottajamaan varuste- ja ohjelmistopäivityksiin.
Myös Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen on sanonut, ettei F-35:ssä ole niin sanottua tappokytkintä, jolla Yhdysvallat voisi tehdä koneet toimintakyvyttömiksi.
