Otimme soittokierroksen muutamaan tahoon, joilla on useita rakennuksia hallinnoitavana. Kysyimme, miten toimijat ovat varautuneet sähkön hinnannousuun, vai ovatko ollenkaan.
Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo kertoo, että HUS on varautunut ensi vuoden talousarviossa sähkön hinnannousuun.
– HUS on ensi vuoden talousarviossa varautunut siihen, että sähkökustannukset nousevat 15–20 prosenttia.
Mukana arviossa on Siltasairaala, joka uutena rakennuksena nostaa HUSin sähkönkulutusta. Siltasairaalan toiminta alkaa vuonna 2023.
Vainiotalon mukaan HUSin sähkönhankinta on tehty siten, että se ostaa pörssisähköä, johon on tehty hintasuojauksia.
– Hinta on määritelty ennalta tietyille määrille, joita määräajoin tarkastetaan ja joihin tehdään lisää suojauksia. Meillä on noin 90–95 prosenttia suojattu tämän vuoden sähköhankinnoista.
– Totta kai, jos hinnat nousevat, niin kyllähän se heijastuu suojauksista huolimatta meillekin jollain tavalla.
HUSilla on omaa kiinteistökantaa noin 700 000 neliötä ja vuokralla 300 000 neliötä. Sähkönkulutus on vuodessa on noin 135 000 megawattituntia.
– Kaikki muukin energia on tapetilla, ja siihen on varauduttu, että muussakin energiassa voi tulla saantihankaluuksia, Vainiotalo sanoo.
– Onneksi olemme varmasti etusijalla, koska tuotamme aika tärkeitä palveluita.
Seurakuntayhtymä: Vaikuttaa tulokseen
Helsingin seurakuntayhtymällä on kirkkoja ja kappeleita kaikkiaan 42 kappaletta. Yhdessä muiden sen hallussa olevien kiinteistöjen kanssa hallinnoitava neliömäärä on noin 160 000.
Seurakunnat maksavat tiloista sisäistä vuokraa Helsingin seurakuntayhtymälle, joka hallinnoi kiinteistöjä. Siksi seurakunnissa sähkön kohonnut hinta näkyy suurelta osin vuoden tai puolentoista viiveellä.
Yhtymän taloudessa se näkyy välittömästi.
Seurakuntayhtymä on mukana Hanselin sähkönhankintasopimuksessa, joka sisältää sekä hintasuojattua että markkinahintaista sähköä. Seurakuntayhtymä on painottanut hankinnassaan vihreää sähköä.
– Kustannukset nousevat, mutta edellä mainitusta syystä eivät ihan niin rajusti kuin pörssisähkössä, kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus kertoo.
Rasimuksen mukaan kustannusten nousu seurakuntayhtymän hallinnoimissa rakennuksissa tälle vuodelle on noin 1,3–1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän sisältyy sähkön lisäksi myös muiden energiamuotojen kustannuksia.
– Se (hinnannousu) vaikuttaa suoraan Helsingin seurakuntayhtymän tulokseen. Me olemme käynnistäneet keskustelut siitä, että pitääkö laskea suurten kiinteistöjen lämpötiloja ja millä muilla toimilla pystymme säästämään energiaa.
– Tulemme varmasti luopumaan myös osasta tiloja.
Rasimus ei pidä kovin todennäköisenä, että Helsingin seurakuntayhtymä joutuu todella pahaan taloudelliseen ahdinkoon, jos sähköhinta on korkealla muutamia vuosia.
– Mutta jos näin korkea sähköhinta jää pysyväksi, niin silloin se vaikuttaa todennäköisesti toimintaan ja silloin täytyy katsoa, mitä pystytään tekemään.
Helsingin seurakuntayhtymälle energian ja sähkön hinnannousua suurempi haaste on kiinteistöjen tilanne ja niiden korjaustarve.
– Mutta ei tämä energian hinnan nousu sitä helpota, päinvastoin, Rasimus sanoo.
Helsingillä ei vielä päätöstä
Yhteiskuntavastuuyksikön päällikkö Katri Kuusinen Helsingin kaupungilta kertoo, että kaupunkiympäristön toimialalle valmistellaan parhaillaan listaa erilaista toimenpiteistä, joilla sähkön hinnannousuun voidaan varautua.
–Sähkön säästöön liittyen ei ole vielä yksittäistä päätöstä kertoa.
Kuusisen mukaan Helsingin kaupunginhallitus on kuitenkin tehnyt päätöksen, että kaupungin kiinteistöjen lämpötiloja ryhdytään laskemaan niin, että olosuhteet säilyvät hyvinä.
– Mutta se liittyy kaukolämmön käyttöön, eikä sähköön, Kuusinen huomauttaa.
Kuusisen toimiala hallinnoi muun muassa kouluja, päiväkoteja ja liikuntatiloja. Näistä koostuu kaikkiaan noin 1000 kohdetta ja pari miljoonaa neliötä. Silti kovin suurta huolta sähkön hinnannousu ei Helsingin kaupungilla tällä hetkellä herätä.
– Olemme pitkäjänteisesti tehneet energian säästöä tässä kaupungissa. Koko ajan käydään läpi myös sähkösopimuksia.
– Meillä on hyvät salkkusopimukset, joissa sähköhinta pysyy ehkä paremmin hallinnassa. Pyrimme myös järjestelemään meidän sopimuksia niin, että saamme epäedulliset sopimukset poistettua.
Kuusisella ei ole suoralla kädellä antaa lukua toimialansa kiinteistöjen vuosittaisista sähkökuluista, sillä kaikki sähkösopimukset eivät tule toimialan piiriin keskitetysti.
– Voi olla esimerkiksi niin, että jokin koulu on tehnyt oman sähkösopimuksen.
Kuusinen uskoo, että kaupunki selviää hinnannoususta hyvin. Kokonaisuudessa energialla on merkittävä rooli, mutta se ei ole kuitenkaan koko kaupungin budjetissa osuudeltaan valtavan suuri.
– Ehkä jotain muita hankintoja tai hankkeita jää toteuttamatta tai pitää siirtää eteenpäin. On myös mahdollista, että jostain muusta toiminnasta syntyy kustannussäästöjä, jotka sitten kattavat sähkön hinnannousun tämän vuoden osalta, Kuusinen sanoo.
