Asiantuntija uskoo, ettei Saksan seuraava hallitus tee täyskäännöstä energiapolitiikassa liittokansleriehdokas Friedrich Merzin kovista puheista huolimatta.
Parisen kymmentä kilometriä Kölnistä länteen maassa avautuu Hambachin avolouhos.
Sen on arvioitu olevan pinta-alaltaan suurin ihmisen maapallon pintaan tekemä kuoppa. 45 neliökilometrin sisään voisi mahduttaa esimerkiksi koko Järvenpään kaupungin.
Louhoksen kupeessa taas kohoaa Sophienhöhe, joka puolestaan on maailman suurin keinotekoinen kukkula. Viime vuosina Saksan ruskohiilikaivosten laajentuminen on yhä jyrännyt kyliä ja metsiä tieltään.
Hambachissa louhitaan ruskohiiltä, joka on hiilisti kaikkein saastuttavin. Mustan hiilen kaivokset on Saksassa jo suljettu.
Vaikka maa on siirtynyt viime vuosina vauhtia uusiutuviin energianlähteisiin, tarvitaan hiilivoimaa edelleen.
– Tiettyinä vuodenaikoina tarvitsemme myös muulla tavoin tuotettua energiaa, sanoo vanhempi tutkija Sascha Samadi energia- ja ilmastokysymyksiin keskittyvästä Wuppertal-instituutista.
Saksan viimeinen ydinvoimala sammutettiin pari vuotta sitten. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen maa pyristeli irti Venäjän maakaasusta.
– Jotta säätövoima olisi vähemmän saastuttavaa, nyt tarvittaisiin paljon lisäinvestointeja kaasu- ja vetyvoimaloihin, Samadi sanoo MTV Uutisille.
Samadi kertoo sosiaalidemokraatti Olaf Scholzin hallituksen halunneen, että hiilivoiman käyttö lopetettaisiin jo vuoteen 2030 mennessä. Investointivajeen takia käytön arvioidaan kuitenkin jatkuvan vielä 2030-luvulla.
Uusiutuvien käyttö rajussa nousussa
Kun Saksassa äänestettiin edellisen kerran liittopäivävaaleissa vuonna 2021, oli ilmastonmuutos yksi keskeisistä vaaliteemoista.
Vihreät nousi mielipidemittauksissa jopa ehdokkaaksi ottamaan liittokanslerin paikan, mutta jäi lopulta vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Puolueesta tuli kuitenkin demarijohtoisen hallituksen kakkospuolue. Vihreiden Robert Habeck nostettiin varaliittokansleriksi ja hän sai painavan talous- ja ilmastoministerin salkun.
Tutkija Sascha Samadi pitää hallituksen merkittävimpänä onnistumisena uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä Saksan energiapaletissa.
Vuonna 2021 aurinko- ja tuulivoiman osuus Saksan sähköntuotannosta oli 31 prosenttia. Viime vuonna se oli jo 49 prosenttia ja kasvun ennakoidaan jatkuvan.
– Hallitus onnistui myös vauhdittamaan sähköverkon laajentamista, mikä on tärkeää, kun uusiutuvaa energiaa lisätään. Mutta tietyiltä osin hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Erityisesti näin kävi liikenteen päästöjen osalta, Samadi sanoo.
Hallituksen tavoitteena oli, että vuonna 2030 Saksan maanteillä liikkuisi 15 miljoonaa sähköautoa.
– Sähköautojen myyntiluvut eivät riitä lähelläkään sitä, että tavoite voitaisiin saavuttaa. Sähköautojen osuus myynnistä itse asiassa laski viime vuonna.
– Täyssähköautoja on nyt noin 13–14 prosenttia myydyistä uusista autoista, mikä on paljon matalampi luku kuin monissa muissa Euroopan maissa. Teillä Suomessakin se taitaa olla noin kolmekymmentä, Samadi sanoo.
Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa ensirekisteröidyistä autoista 29,5 prosenttia oli täyssähköautoja.
Saksassa myös lämpöpumpuille on käynyt sähköautojen tavoin. Hallitus halusi lisätä ympäristöystävällisempää lämmitysmuotoa saksalaiskoteihin, mutta niiden myynti on nyt laskussa.
Erityisesti myynti nousi silloin, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti kaasun hintaa voimakkaasti.
Merz haluaa polttomoottoreille lisäaikaa
Tulevana sunnuntaina Saksassa äänestetään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa.
Mielipidemittauksia johtaa selvällä erolla kristillisdemokraattinen unioni (CDU/CSU), jonka kansleriehdokas on Friedrich Merz.
Hän on puheenjohtajana vienyt puoluetta aiempaa oikeammalle, kun vielä kaksi edellistä johtajaa seurasivat Angela Merkelin tapaan keskustalaisempaa linjaa.
Vaalikampanjansa aikana Merz on sanonut, että viime vuosina Saksassa on tehty talouspolitiikkaa liiaksi ilmastonsuojelun ehdoilla. Hän vastustaa EU:ssa päätettyä uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa vuodesta 2035 eteenpäin.
Lue myös: Saksan johtoon on nousemassa "Mr. Burns" – rikas juristi, jonka Merkel savusti ulos
Merz sanoo, että hänen johdollaan maahan rakennetaan pikavauhtia 50 kaasukäyttöistä voimalaa. Ydinvoiman palauttamistakin hän on väläytellyt.
– En odota radikaaleja muutoksia Saksan energiapolitiikkaan, koska myös Merz haluaa pitää voimassa tavoitteen ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2045 mennessä. On kuitenkin perusteltua sanoa, että hänen puolueelleen energiamurros ja ilmastonsuojelu eivät ole niin tärkeitä painopisteitä kuin esimerkiksi vihreille ja sosiaalidemokraateille, Sascha Samadi sanoo.
Hallituskumppaniksi kristillisdemokraatit tarvinnevat joko sosiaalidemokraatit tai vihreät.
Samadi ei usko, että Merz lopulta kanslerina tulisi palauttamaan ydinvoiman, josta luopuminen oli pitkä prosessi.
Energian hinta vaivaa teollisuutta
Sekä Friedrich Merz että nykyinen liittokansleri Olaf Scholz päättävät vaalikampanjansa perjantaina Nordrhein-Westfalenin osavaltioon.
Väkiluvultaan Saksan suurin osavaltio tunnetaan muun muassa kaivostoiminnan ja raskaan teollisuuden alueena.
Alueella oli merkittävä rooli Saksan "talousihmeessä" toisen maailmansodan jälkeen, mutta jo vuosikymmenien ajan teollisuuden väheneminen ja hiilen käytöstä luopuminen ovat aiheuttaneet sille haasteita.
Viime aikoina yrityksiä on pitänyt ahtaalla etenkin energian hinnan nousu, jonka pääsyy on halvasta venäläisenergiasta luopuminen.
Monissa kaupungeissa työttömyysaste on noussut, mikä on osaltaan arvioitu lisänneen laitaoikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannatusta. Mielipidemittausten mukaan puolue on matkalla historiansa parhaaseen vaalitulokseen ja maan toiseksi suurimmaksi.
Lue myös: Saksalaisnuoret fanittavat äärioikeistolaista AfD:tä – tässä syy
Vaalikeskusteluja ovat hallinneet maahanmuutto ja heikko talouskasvu. Energiapolitiikasta puhutaan lähinnä hintojen nousun kautta.
– Energia, lämmitys, sähkö ja autoilu eivät ole olleet kohtuuhintaisia. Luotan siihen, että uusi hallitus muuttaa tilannetta, sanoo uutistoimisto Reutersin haastattelema Klaus Herzmanatus.
Hän on eläköitynyt kaivosmies, joka asuu hiilikaivoskaupunki Gelsenkirchenissä.
– Minusta nykyinen hallitus teki monia asioita väärin, alkaen teollisuus- ja energiapolitiikasta. Siksi olen lähes varma, että teki uusi hallitus mitä tahansa, on se alueemme kannalta parempi vaihtoehto, Herzmanatus sanoo.
Tutkija Samadin mukaan Nordrhein-Westfalenin asukkaat yleisesti ottaen kyllä ymmärtävät Saksan energiamurroksen tarpeen. Viime vuodet ovat kuitenkin jonkin verran vähentäneet sen kannatusta.
Osavaltion teollisuuden kannalta tilanne ei hänen mielestään näytä kovin valoisalta. Samadin mukaan olosuhteet halvan uusiutuvan energian tuottamiselle ovat muualla Saksassa ja muualla Euroopassa otollisemmat.