Kukapa ei haluaisi elää pitkään ja terveenä? Pari vuotta sitten julkaistu ruotsalaistutkimus seurasi viiden vuosikymmenen ajan miehiä, joista hyvin pieni osa myös onnistui siinä. Minkälaiset asiat heitä oikein yhdistivät?
Suomalaistenkin elinajan odote on jatkuvasti pidentynyt: siinä, missä 1940-luvun alussa miehet elivät keskimäärin 55-vuotiaiksi ja naiset 62-vuotiaiksi, nykyään miesten elianajan odote on yli 78 vuotta ja naisten noin 84 vuotta.
Satavuotiaidenkin määrä kasvaa, mutta he ovat edelleen harvinaisuuksia: vuonna 2016 Suomessa oli vajaat 800 sata vuotta täyttänyttä ja vain 18 kunnioitettavaan 105 vuoden ikään ehtinyttä.
Miksi jotkut sitten elävät satavuotiaiksi ja toiset eivät? Pari vuotta sitten ilmestynyt ruotsalaistutkimus valottaa joitakin taustalta löytyviä tekijöitä.
Göterborgin yliopistossa seurattiin 855:n vuonna 1913 syntyneen göteborgilaismiehen terveyttä 50 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran miehiä tarkasteltiin vuonna 1963. Seurantakertoja oli kuusi: 54-, 60-, 67-, 75-, 80- ja 100-vuotiaina.
Joukosta 80 vuoden iän saavutti 27 prosenttia eli 232 miestä ja 90 vuoden iän 13 prosenttia eli 111 miestä. Sadan vuoden ikään ylsi joukosta vain kymmenen miestä eli noin prosentti. Heistä kolme joutui jättämään tutkimuksen kesken joko dementian tai henkilökohtaisten syiden takia.
