Mitä vihapuhe oikeastaan on? Tätä selitetään kansalaisille nyt erillisellä kampanjalla

Kampanja koostuu televisiossa esitettävistä tietoiskuista, sosiaalisen median kampanjasta sekä verkosta löytyvästä materiaalista, joka auttaa vihapuheen tunnistamisessa.

– Kaikille ei ole selvää, mitä vihapuhe on. On tärkeää tietää, että vihapuhe voi olla myös rangaistavaa ja silloin siitä pitää ilmoittaa poliisille, kampanjan hankepäällikkö Milla Aaltonen sanoo lehdistötiedotteessa.

Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka edistävät tai lietsovat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.

Netti vihapuheen toiseksi yleisin paikka

Vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos, yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää tai muuten yleisesti haitallista ilmaisua.

Oikeusministeriön mukaan rangaistava vihapuhe kohdistuu yhden ihmisen tai ihmisryhmän ominaisuuteen. Tällaisia ominaisuuksia voi olla rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä. Myös uskonto, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus lasketaan samaan kategoriaan. Nämä ominaisuudet mainitaan rikoslaissa rangaistuksen koventamisperusteina.

Jos vihapuhe kohdistuu yhteen ihmiseen, kyseessä voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Jos vihapuhe kohdistuu ihmisryhmään, kyseessä voi olla kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Aaltosen mukaan syrjinnän seurantaryhmä Suomessa julkaisi 2016 selvityksen vihapuheen vaikutuksista.

– Sen mukaan toiseksi yleisin paikka oli internet, erityisesti yleiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media, hän sanoo.

Taustalla laaja verkosto

Against Hate -hankkeen verkostoon kuuluvat muun muassa tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Poliisihallitus, Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI, Rikosuhripäivystys, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Ministeriöistä OM:n lisäksi osallistuu sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö.