Oikeustieteen tohtori suoltaa kritiikkiä vihapuheen vastaiselle paneelille: "Tämä on hysteriaa" – Uutisaamussa pohdittiin, onko lakimuutokselle tarvetta

10:16
Videolla oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti kertoo myös, millainen lakialoite on tekeillä sananvapauden tiimoilta.

Vihapuheen suitsimiseksi on tekeillä lukuisia toimenpiteitä. Nyt on julkaistu myös kansalaispaneelin tekemä raportti, jossa on 25 eri toimenpidettä ilmiön kitkemiseksi. Oikeustieteen tohtori ja yhdenvertaisuuden asiantuntija pohtivat MTV:n Uutisaamussa paneelin ja lakimuutosten tarpeellisuutta. 

– Rikoslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa on jo hyvin selkeästi kielletty tietty vihapuhe ja en sinänsä usko, että tässä pyrittäisiin lisäämään rangaistavuutta, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms

– Tässä paneelissa pyritään kiinnittämään huomiota hyvin vakavaan teemaan: rasismiin ja kiihottamiseen eri kansanryhmiä vastaan, Harms jatkaa. 

Kampanjan yhteydessä teetettiin OECD:n (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) kanssa yhteistyössä kysely, jossa tiedusteltiin tavallisilta kansalaisilta, millaisena he kokevat vihapuheen. Keskustelupaneeliin ilmoittautui tuhansia ihmisiä ja heidän joukostaan valittiin kolmenkymmenen ihmisen ryhmä. 

– Paneeli totesi yksiselitteisesti, että tämä on hyvin vakava asia, johon tulisi puuttua vakavammin, Harms sanoo. 

Raporttiin on perehtynyt myös oikeustieteen tohtori ja kirjailija Jarkko Tontti. 

– On hyvä asia, jos sananvapauteen ei ole tulossa lisää rajoituksia. Suomessa niitä on poikkeuksellisen paljon eurooppalaisessa mittakaavassa, Tontti sanoo.  

Tontti suoltaa kritiikkiä paneelin luomalle raportille. 

– Kun luin raportin, niin kieltämättä heräsi monia vakavia kysymyksiä. Vihapuhe on termi, jota on täysin mahdoton määritellä, eikä sitä edes yritetä määritellä tässä raportissa – se vain tuomitaan. Tämä on vihapuhehysteriaa, jos suoraan sanotaan. Sillä perustellaan lain kiristyksiä, joita kyllä on ihan oikeasti valmisteilla. 

– Toivoisin oikeasti, että tällaisia tutkimuksia ei enää tehtäisi

Lainkohdat jo selviä ilman vihapuhelakia

Tontin mielestä lainkohdat kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja rikokseen yllyttämisestä ovat jo selviä. 

– Mihin tarvitaan tällaista täysin politisoitunutta väljää termiä "vihapuhe", joka on mahdoton määritellä? Tontti kysyy. 

– Olen samaa mieltä siitä, että suurimmaksi osaksi meidän lainsäädäntömme pystyy jo nyt puuttumaan kiellettyyn ja laittomaan vihapuheeseen. Meillä on esimerkiksi kunnianloukkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan, Harms vastaa.

Harmsin mukaan tämän päivän Suomessa pyritään kuitenkin tekemään politiikkaa myös vihapuheella.

– Sekä rangaistavalla puheella että myös sellaisella puheella, jossa liikutaan rajamailla tietoisesti. Siksi nämä keskustelut ovat tärkeitä, Harms sanoo.

– Kyllä meidän yhteiskuntana pitää suojella vähemmistöjä ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä loukkauksilta. Kyllä poliitikoiden pitää selkeästi näyttää, että he eivät seiso tällaisen puheen takana, Harms jatkaa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja