Suurimmassa osassa poliisin tutkimasta verkon vihapuheesta panetellaan islamia ja solvataan sekä uhataan maahanmuuttajia

– Käymme läpi tiettyjä verkkosivuja, joissa tiedämme vihapuhetta esiintyvän ryhmän tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jouni Niskanen kertoi MTV Uutisille.

Hän ei halua kertoa tarkemmin, mitä verkkosivuja ryhmä koluaa läpi.

Ryhmässä toimii yhteensä kahdeksan tutkijaa, sihteeri ja tutkinnanjohtaja Niskanen. Lisäksi poliisilaitoksilla työskentelee poliiseja, jotka toimivat alueellisena apuna.

Merkittäviä "työntekijöitä" ryhmälle ovat myös kansalaiset, jotka voivat itse ilmoittaa löytämästään häiritsevästä materiaalista poliisille. 

Vihapuhe kohdistuu yleensä islamiin ja maahanmuuttajiin

Ryhmä on tutkinut tähän mennessä yli viittäkymmentä juttua, joista yli kymmenen on edennyt syyteharkintaan.

Suurimmassa osassa tutkittavista viesteistä panetellaan, solvataan tai uhataan maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita, muslimeita ja islamia.

Ryhmän tarkoituksena on estää, paljastaa ja tutkia sellaista vihapuhetta, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit ja “jos teon vaikuttimena on ollut rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus tai muu vastaava”.

Vihapuhetta ei ole kriminalisoitu, joten rikosnimikkeinä toimivat esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen, uskonrauhan rikkominen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Kymmenhenkisen vihapuheryhmän lisäksi verkossa toimii pari-kolmekymmentä nettipoliisia, jotka pyrkivät ennaltaehkäisemään rikoksia ja vaikuttamaan verkossa käytävään keskusteluun tai kiusaamiseen jo pelkällä läsnäolollaan.

Loputon suo

Internet on tulvillaan materiaalia, joten sen selaaminen tuntuu melko loputtomalta suolta.

– Kaikki suomalaisten tekemät kirjoitukset kuuluvat meille, riippumatta siitä missä palvelin sijaitsee. Kaikkea aineistoa emme ehdi käydä läpi, joten siksi kansalaisten apu on merkittävä.

Niskasen mukaan ryhmä tehostaa vihapuheen tutkintaa. Lisäksi se herättää keskustelua siitä, missä menee sananvapauden ja rangaistavan vihapuheen raja.

Hallitus osoitti keväällä 2017 lisätalousarviossaan 1,26 miljoonaa euroa vihapuheen vastaisiin toimiin. Sillä rahalla perustettiin muun muassa tämä ryhmä.