Mitä vain yhteisen hyvän vuoksi? Muurahaiset eivät jakele tykkäyksiä vaan oksentavat suusta suuhun

Muurahaiset viestivät toisilleen oksennuksen avulla.

Muurahaisillakin on sosiaalinen elämä, mutta toisin kuin ihmiset, he eivät kirjoittele toisilleen sosiaalisessa mediassa vaan oksentavat toistensa suuhun, kertoo Live Science -julkaisu.

Useimmilla hyönteisillä on etu-, keski- ja takasuolisto.

– Sosiaalisilla hyönteisillä etusuolisto on ikään kuin "sosiaalinen maha". Keski- ja takasuoliston sisältö on tarkoitus sulattaa, mutta etusuoliston sisältö sen sijaan on tarkoitus jakaa, Adria LeBoeuf, sveitsiläisen Fribourgin yliopiston apulaisprofessori kertoo.

Mitä tietoja muurahaiset välittävät oksennuksella?

Trophallaksia eli ruoan takaisinvirtaaminen toisen eliön suuhun on hyvin yleistä erittäin sosiaalisilla lajeilla, kuten muurahaisilla. Oksentaminen siirtää toiselle muurahaiselle ravinteita ja proteiineja, joka toistuvana tapahtumana synnyttää eräänlaisen sosiaalisen kiertojärjestelmän, joka yhdistää kaikki muurahaisyhteiskunnan jäsenet toisiinsa.

– Hevosmuurahaiset siirtävät ravinteita toisilleen jatkuvasti tällä tapaa. Jos tarkastelet muurahaisyhteiskuntaa, minuutissa näkee 20 trophallaksia-tapahtumaa, LeBoeuf kertoo.

Aiheesta tuoretta tutkimusta johtanut LeBoeuf kertoo, että oksennuksen energia ja tieto kulkee jatkuvasti muurahaisyhteiskunnan sisällä.

Muurahaisilla on yhteiskunnassaan erilaisia tehtäviä, osa kerää ruokaa, osa pitää huolta nuoremmista ja osa taas kaivaa tunneleita.

– Jotta ymmärtäisimme paremmin, miksi muurahaiset jakavat nesteitä, tutkimme, ovatko niiden jakamat proteiinit jotenkin yhteydessä niiden tehtäviin yhteiskunnassa, tutkimuksessa mukana ollut tutkija Sanja Hakala kertoo tiedotteessa.

Kaikkien muurahaisten ei ole tarpeellista edes syödä itse

Muurahaiset osaavat pilkkoa ruoasta saatavan proteiinin hyvin keskitettyyn muotoon. Kaikkien yhteiskunnan muurahaisten ei tarvitse edes syödä, sillä on muurahaisia, jotka syövät koko porukan puolesta.

– Nämä löydökset osoittavat, että jotkut muurahaisyhteiskunnan jäsenistä voivat tehdä aineenvaihdunnallisen työn muiden hyväksi, Hakala toteaa.

Muurahaisen aseman yhteiskunnassa pystyy myös päättelemään tämän mahan sisällön perusteella. Niin kutsutuilla hoitajamuurahaisilla on esimerkiksi enemmän ikääntymistä estäviä proteiineja, todennäköisesti jotta ne selviäisivät huolehtimaan myös tulevista muurahaissukupolvista.

Muurahaisyhteiskunta toimii vähän samalla tavoin kuin ihmiskeho, minkä vuoksi tutkijat uskovat yhteiskunnan tutkimisesta olevan hyötyä myös ihmisen aineenvaihdunnan tutkimiseen solujen välillä.

Löydökset ilmestyivät eLife-julkaisussa.

Lue myös:

    Uusimmat