Ensi- ja turvakotien liitto: Päihteitä käyttävät äidit ja perheet ohjataan kuntoutukseen liian myöhään – päihteiden käyttö on lisääntynyt korona-aikana

Vaikka päihteitä käyttäviä äitejä on ohjattu nyt hieman enemmän kuntoutukseen kuin viime vuonna, se tapahtuu liiton asiantuntijan Niina Kokon mukaan yhä liian myöhään. Kokko kertoo, että äidit ohjataan kuntoutukseen usein raskauden viimeisellä kolmanneksella tai vauvan jo synnyttyä.

Samalla äidit ja perheet ovat aiempaa huonokuntoisempia niin henkisesti kuin fyysisesti.

– Nykyään meille ohjattavat äidit ja perheet ovat huomattavasti huonokuntoisempia, päihteiden käyttö on lisääntynyt, on tullut uusia huumeita, käyttöä on enemmän, on vaikeampioireisia asiakkaita, Kokko luettelee.

– Vauvoillekin voi olla tapahtunut jo huomattavia vaurioita, jos äiti ei pääse riittävän ajoissa kuntoutukseen.

Lue myös: Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluissa asiakkaita ennätysmäärä viime vuonna, neljännes itse väkivallan käyttäjiä

Päihteitä käyttävien äitien ja perheiden kuntoutusmäärien notkahtamisen on huomannut myös riippuvuuskuntoutuspaikka Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

– Asiakkaita on kevään ja kesän aikana ollut selvästi vähemmän, mikä on hämmentävää, kun tiedetään, etteivät ongelmat mihinkään ole hävinneet. Meillä on esimerkiksi aina ollut kesä kysynnän osalta kiireistä aikaa, mutta tämä kesä on tehnyt poikkeuksen, Sillanpää kertoo.

Sillanpään mukaan myös heille tulleet kuntoutujat ovat olleet aiempaa huonommassa kunnossa.

– Meillä on täällä myös muita kuin vauvaperheitä. He ovat entistä huonokuntoisempia, ja ongelmien vaikutukset näkyvät selvästi. Tämä kertoo siitä, että asioihin olisi pitänyt tarttua jo aiemmin.

Vauvoilla sikiöaikaisia vaurioita

Kokon mukaan päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksen romahtamisen tai myöhäisen kuntoutukseen ohjaamisen vaikutuksista ei ole vielä tutkimustietoa, vaan hänen tietonsa perustuvat eri ETKL:n yksiköiden kanssa käytyihin keskusteluihin.

– Äidit ja isät ovat huonokuntoisempia, ja se näkyy siten, että vauvoille on jo tullut sikiöaikaisia vaurioita, vauvat ovat vaikeampihoitoisia ja voivat olla itkuisempia. Nämä ovat yksittäisiä havaintoja, en tiedä voiko näistä yleistyksiä tehdä, Kokko huomauttaa.

–  Kun vanhemmat ovat huonokuntoisempia, on irtautuminen päihteistäkin haastavampaa. Kun siihen vielä lisätään vauva ja vanhemmuus, on äidin pitkällä päihdetaustalla todella haastavaa nähdä vaativan vauvan tarpeita.

Kokko kertoo nuorten naisten huumeidenkäytön lisääntyneen korona-aikana, joten myös päihteitä käyttävien odottajien määrä on todennäköisesti lisääntynyt.

Hän uskoo, että nykytilanteen selkein seuraus on se, että syntyy useampia päihde- ja sikiövaurioita kärsineitä vauvoja.

Myös Kankaanpään A-kodin Tuula Sillanpää uskoo, että tilanteella voi olla isoja vaikutuksia lasten hyvinvointiin.

– Vaikutukset voivat olla merkittäviä, jos vanhemmat eivät saa apua ongelmiinsa oikea-aikaisesti. Lapsethan ovat niin sanotusti aikuisten armoilla. Se voi jättää isot jäljet, ja monenmoista laiminlyöntiä voi olla.

Ihmiset voivat jäädä palvelujen ulkopuolelle

Marraskuussa Ensi- ja turvakotien liitto näki kuntien huonon taloustilanteen yhdeksi syyksi päihteitä käyttävien äitien kuntoutusmäärien notkahdukselle. Kokko ei kuitenkaan koe ongelman olevan vain taloudellinen, vaan korona-aikana ihmiset ovat voineet esimerkiksi jäädä palveluiden ulkopuolelle.

– Korona-aikana päihteitä käyttävät raskaana olevat voivat tulla esille myöhäisessä vaiheessa. Jos he eivät ole olleet neuvolan piirissä tai muissa matalan kynnyksen palveluissa, he ovat saattaneet jäädä kokonaan palveluiden ulkopuolelle ja tilanne aktivoituu vasta kun raskaus on jo näkyvä, Kokko pohtii.

Lisäksi kuntoutusta voi lykätä Kokon mukaan silkka tietämättömyys siitä, miten päihteet vaikuttavat sikiöön.

– Se on myös sellainen marginaaliryhmä, jota ei aina haluta nähdä tai tunnistaa sen oloa. Olen puhunut usean terveydenhoitajan kanssa, jotka ovat sanoneet, ettei heillä ole päihdeongelmaisia raskaana olevia. Eihän se ole niin.

Kokko kuitenkin painottaa, että raskaus on mahdollisuus kuntoutua vaikeastakin päihdeongelmasta ja toivoa on aina.

Käyntejä perutaan koronan varjolla

Tampereen kaupungin perhetukikeskus Päiväperhon johtaja Timo Ahonen kertoo myös heidän pohtineen, minne päihteitä käyttävät odottajat katosivat. Hän uskoo esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden pulan vaikuttavan asiaan Pirkanmaalla. Palveluihin ei ohjaudu asiakkaita, eikä tilanteisiin päästä puuttumaan niin nopeasti kuin olisi tarpeen.

Ahosen mukaan tilanne on nyt Pirkanmaalla hiljalleen normalisoitumassa ja asiakkaita on taas ohjautunut palveluiden piiriin.

Ahonen ja Sillanpää arvioivat koronan tarjonneen halukkaille mahdollisuuden vältellä esimerkiksi yhteydenpitoa ja erilaisia tapaamisia.

– Päihdeongelmaa halutaan usein salata viimeiseen asti, ja korona on valitettavasti antanut tähän uuden peittelyn mahdollisuuden. Saatetaan sanoa, että ei tulla nyt neuvolaan, kun on flunssaoireita. On helpompaa jättää sovittuja käyntejä väliin koronan varjolla, Sillanpää arvioi.

Neuvoloiden syysruuhkaa vaikea ennustaa

Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että heinäkuuhun asti ulottuvien tietojen mukaan äitiys- ja lastenneuvoloiden kaikki käynnit sekä muu asiointi ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle.

Syksyn ruuhkista on hänen mukaansa vielä vaikeaa sanoa, sillä koronatilanne sanelee sen pitkälti. Jos terveydenhoitajia esimerkiksi siirretään runsaasti väliaikaisesti koronarokotuksiin tai tartunnanjäljitykseen, heikkenevät neuvolan toimintaedellytykset, kuten tuen tarpeen tunnistaminen.

–  Voi käydä niin, että asiakkaita ohjataan eri terveydenhoitajille. Neuvolapalvelut perustuvat tuen tarpeen tunnistamisen näkökulmasta säännölliseen terveysseurantaan, tuttuuteen ja luottamukseen. Pyritään siihen, että perheellä olisi mahdollisuuksien mukaan sama työntekijä. Terveydenhoitajan vaihtuminen tarkoittaa sitä, että vaikeista asioista keskusteleminen jää taka-alalle ja kenellekään ei muodostu kokonaiskuvaa perheen tilanteesta, Hakulinen sanoo.

–  Tämä vaikeuttaa tuen tarpeen varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen räätälöintiä perheelle.

Lue myös: Kun apu on liian kaukana: Turvakotiin voi olla satojen kilometrien matka