Sukkahousuja? Kenkiä? Sata ja kolme erilaista pikkumustaa? Vielä lisää kenkiä? Hyvän mielen vaatekaappi -opaskirjan kirjoittanut Rinna Saramäki kuvailee, että jokaisella meillä on oma heikko kohtamme, mitä tulee vaatteisiin. Kuitenkin tietyt vaatteet joutavat romukoppaan ennen aikojaan, joita me kaikki tunnumme haalivan aikamoisia määriä.
Kolme käsityökirjaa julkaissut, vaatesuunnittelua opiskellut Rinna Saramäki kertoo, että suomalaisten vaatekaappien anti ei ole yksioikoinen: jokaisella meillä on omat heikkoutemme, jolla täytämme ostokorimme, omat hyllymme ja kaappien perukat.
– Jokaisella meistä on oma herkkä kohtamme, oma juttumme, oli se sitten viidentoista sentin korkokengät, vaikkei niillä osaisi edes kävellä, Saramäki kuvailee.
Hyvän mielen vaatekaappi -teoksen kirjoittanut Saramäki kertoo, että hänen oma heikkoutensa ovat piknik- ja kesämekot, joille löytyy kuitenkin vain harvoin käyttöä. Mutta oletko koskaan miettinyt, mikä on sinun heikkoutesi?
Löytyykö tämä vaatekaapistasi – vai kierrätyskeskuksesta?
Myös hinnalla on kuluttajalle väliä. Vaalimme kaappiimme suhteellisen halpoja tuotteita käyttövaatteiksi, mutta kuinka sitten käykään?
Usein oma heikkoutemme onkin jokseenkin epäkäytännöllinen: jos vaatekaappi ei kerro äkkiseltään kaikkea, voi kurkata kierrätyskeskuksien takahuoneisiin. Kierrätyskeskuksiin kuskatuista vaatteista voi hyvinkin päätellä, mitkä vaatteet eivät kestä kulutusta ja joista halutaan äkkiä eroon.
– Kierrätyskeskuksessa ilmaistyötä tehneenä huomasin, että tavallisia trikoopaitoja oli aivan älyttömästi. Niitä oli tuotu kierrätyskeskukseen siksi, koska ne olivat vähän kulahtaneita. Mutta kuka niitä kulahtaneita trikoopaitoja hakisi kierrätyskeskukselta mihinkään tarkoitukseen? Saramäki kuvaa.
– Samoin puuvilla-polyesteri -neuleita, jotka nyppyyntyvät äkkiä, oli aivan älyttömästi. Oikea vyöry.
Lyhytkuituinen puuvilla on altis nyppyyntymään, sillä kuidut hieroutuvat irti langasta ja takertuvat muiden karanneiden kuitujen kanssa "nyppypalloiksi".
– On vaikea keksiä pahempaa, kuin tavallinen puuvilla eettisestä näkökulmasta, Saramäki kuvaa.
Saramäki muistuttaakin, että puuvilla on polyesterin ohella maailman käytetyin tekstiilikuitu – niin hyvässä, kuten myös pahassa. Puuvillan laadun voi tarkistaa näppärästi hankaamalla materiaalia ostotilanteessa ja seuraamalla, kuinka se reagoi.