Slovakian äänestysprosentti on ollut koko EU:n huonoin aina, kun se on ollut eurovaaleissa mukana.
Bratislava eroaa tällä hetkellä monesta muusta Euroopan pääkaupungista.
Kaupungin keskustassa ja sen liepeillä on mahdollista taivaltaa puoli päivää huomaamatta yhtäkään eurovaalimainosta. Vasta keskustan liepeiltä isojen teiden varsilta löytyy muutama.
– Nämä ovat Slovakiassa kolmannet vaalit lyhyen ajan sisään, joten ihmisiä voi vaivata vaaliväsymys. Puolueet pitävät näitä perinteisesti myös vähän kuin toisen luokan vaaleina. Resursseja käytetään huomattavasti vähemmän, selittää Erik Láštic.
Hän johtaa politiikan tutkimuksen laitosta Bratislavan Comenius-yliopistossa.
Slovakialaiset äänestivät viime syksynä parlamenttivaaleissa ja tänä keväänä kahdesti presidentinvaaleissa. Ensi lauantaina on edessä eurovaalit.
Maa liittyi Euroopan unioniin sen itälaajentumisen ensimmäisellä kierroksella vuonna 2004. Se on ollut mukana eurovaaleissa neljästi aiemmin, ja joka kerta äänestysaktiivisuus on ollut unionin matalin.
Vuonna 2014 vain 13 prosenttia Slovakian äänioikeutetuista kävi uurnilla. Viime kerralla, vuonna 2019, äänestysprosentti nousi sentään 25:een.
– Yksi selitys on se, miten päädyimme EU:hun. Slovakia oli Keski-Euroopan mustalammas itälaajentumisessa. Otimme muita kiinni uudistuksissa vauhdilla, jotta ehdimme mukaan eikä EU:sta ehditty käydä maan sisällä juurikaan keskustelua, Láštic sanoo MTV:lle.
Hän arvioi, että tämä on heijastunut myös myöhempään EU-keskusteluun.
Esimerkiksi EU:n suunnasta ei ole juurikaan maan sisäisesti keskusteltu eikä se ole herättänyt suuremmin intohimoja.
Toisinaan jotkut poliitikoista ovat käyttäneet EU:ta populistisella tavalla valittamalla Brysselin sanelevan sitä tai tätä.
Murhayritys keskeytti kampanjoinnin
Eurovaalikampanjointi keskeytyi hetkeksi, kun pääministeri Robert Ficoa ammuttiin kaksi viikkoa sitten maan keskiosassa Handlovassa.
Sairaala on kertonut hänen tilansa olevan vakaa ja kohentuvan pikkuhiljaa, mutta toipumisen arvioidaan kestävän erittäin kauan.
Viime viikosta alkaen vaalikeskusteluja on jatkettu ja puolueet ovat palanneet kampanjoimaan. Isoja massatapahtumia vältetään turvallisuussyistä.
Robert Ficon murhayritys järkytti Slovakiaa aiemmin tässä kuussa. Kuvassa henkivartijat kantavat haavoittunutta pääministeriä autoaan heti hyökkäyksen jälkeen.AFP / Lehtikuva
Kyseessä oli ensimmäinen EU-maan johtajaan kohdistunut murhayritys yli 20 vuoteen.
Poliittinen lämpötila on ollut maassa koholla jo pitkään, mikä Erik Lášticin mukaan voi nostaa tällä kertaa äänestysintoa. Toinen syy arviolle on se, että tällä kertaa puolueiden teemat liittyvät myös ainakin osittain Euroopan unioniin ja kansainvälisiin asioihin pelkkien kansallisten kysymysten sijaan.
Onko Slovakian paikka idässä vai lännessä?
Opposition mukaan Robert Ficon hallitus on ottanut mallia Unkarista ja vienyt maat epädemokraattiseen suuntaan.
Myös Euroopan parlamentti ja EU-komissio ovat ilmaisseet huolensa asiasta.
– Kaikkea varjostava teema vaaleissa on eksistentiaalinen kysymys siitä, mihin tämä maa kuuluu. Onko paikkamme itä ja Venäjä kumppanimme, tai autokraattiset johtajat inspiraatiomme? Vai olemmeko maa, joka tuntee olevansa kotonaan EU:ssa ja kunnioittaa sen arvoja, kuten oikeusvaltiota, vapaata demokratiaa ja itsenäistä mediaa, sanoo Lubica Karvašová.
Hän on pääoppositiopuolue PS:n (Edistyksellinen Slovakia) ehdokaslistan kakkosnimi. Hän on toiminut Slovakian kolmen edellisen pääministerin EU-erityisavustajana, niin sanottuna sherpana.
PS kuluu EU-parlamentissa keskustaliberaaliin Uudistuva Eurooppa -ryhmään, jossa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puolue on johtavassa asemassa.
– Koskaan aiemmin eurovaalit eivät ole olleet yhtä tärkeät kuin nyt, joten toivoa on, että tällä kertaa emme ole viimeisiä äänestysaktiivisuudessa, Karvašová sanoo.
Slovakia on asukasluvultaan hyvin lähellä Suomen kokoa ja sieltäkin valitaan EU-parlamenttiin 15 meppiä.
Fico lakkautti aseavun
Robert Fico kampanjoi viime syksyn parlamenttivaaleissa muun muassa Ukrainalle aseavun lakkauttamisella. Hän toteutti lupauksensa ensitöikseen pääministerinä. Humanitääristä apua Slovakia on jatkanut.
Eurovaaleissa monet hallituspuolueiden iskulauseet liittyvät myös Ukrainan sotaan.
– Meidän on lopetettava lähettämästä rahaa, aseita ja kaikkea muuta sotaan. Pitäisi ajatella niitä ihmisiä, jotka kuolevat siellä. On mietittävä sitä, millaista yhteistyötä EU:n itäosissa voidaan tehdä tulevaisuudessa, sanoo Katarína Roth Nevedalová MTV:lle.
Yhteistyöllä Nevedalová ilmeisesti viittaa Venäjän kanssa tulevaisuudessa tehtävään yhteistyöhön. Hän on Ficon SMER-puolueen europarlamentaarikko ja on työskennellyt pitkään pääministerin kanssa.
Nevedalován mielestä EU:n pitäisi keskittää voimansa siihen, että Ukraina ja Venäjä saadaan yhteisiin suostumaan tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin.
SMER vastustaa EU:n Venäjä-pakotteita. Puolueen mukaan sodan Ukrainassa vuonna 2014 käynnistivät ukrainalaisfasistien provokaatiot.
Fico on sanonut vastustavansa Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Hänen mukaansa ainoa tapa lopettaa sota on, että Ukraina luovuttaa joitakin alueitaan Venäjällä.
– Meidän tehtävämme EU:na on luoda mahdollisuudet rauhanneuvotteluihin. Ehdot, joilla sota päätetään ovat osapuolten käsissä, Nevedalová sanoo.
"Hyvä projekti, jota johtavat huonot ihmiset"
Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue PES jäädytti viime syksynä SMERin jäsenyyden ja sen mepit poistuivat EU-parlamentin demariryhmästä. Syynä olivat Ficon Venäjä-lausunnot sekä hallituksen muodostaminen äärioikeistolaisen puolueen kanssa.
Nevedalován mukaan demariryhmä on EU-parlamentissa puolueelle ainoa oikea ryhmä eikä se aio hakeutua muihin ryhmiin seuraavalla parlamenttikaudella. SMER-mepit aikovat joko pyrkiä takaisin tai jäädä ryhmien ulkopuolelle.
– EU on hyvä projekti, jota johtavat huonot ihmiset. Varsinkin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen päättää asioista liian usein konsultoimatta jäsenmaita. EU:n politiikka on ollut liian liberaalia, mistä emme pidä. Vihreää siirtymää (Green Deal) on tehty vauhdilla, jota ihmiset eivät pysty sulattamaan.
Vaikka pääministeri Robert Fico on ollut näkyvästi Ukrainan aseapua vastaan, eihän ole toistaiseksi profiloitunut EU:n Ukraina-päätösten jarruttajana, kuten Unkarin Viktor Orbán. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.)on todennut Ficon toimineen huippukokouksissa rakentavasti.
Tutkija Erik Láštic uskoo, että kyse on ennen kaikkea EU-tuista, joita Fico ei halua menettää.
– EU:n elpymispaketin rahat ovat huomattava lisä Slovakian budjettiin ja niitä tarvitaan maan viemiseksi eteenpäin. Niiden avulla Fico saa hallitukselleen hyvää PR:ää, Láštic sanoo.
Lášticin mukaan hallituksella on suuret suunnitelmat muun muassa sairaalojen rakentamisesta EU-varoilla.
– Luulisin Ficon jatkavan kaksoisrooliaan, jossa hän on toisaalta kriittinen mutta kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä, ehkä joitakin vaihtokauppoja vastaan, kannattaa lopulta EU-johtajien enemmistön linjaa.
Ficon murhayrityksestä lähtien häntä on sijaistanut puolustusministeri, puoluetoveri Robert Kaliňák.
Janne Puumalainen työskentelee MTV Uutisissa Eurooppa-kirjeenvaihtajana.
Asemapaikallaan Brysselissä Puumalainen seuraa EU:n ja Naton toimintaa sekä matkustaa tarvittaessa uutistapahtumien perässä ympäri maanosaa. Hän on erikoistunut kansainväliseen politiikkaan ja seuraa tarkasti myös eri Euroopan maiden sisäpoliittisia kiemuroita.
