Mainos

Tutkija: Brexit voi vielä lykkääntyä ensi vuoden puolelle

4:46
Video: Britannian pääministeri Theresa May eroaa.

Britannian EU-eron määräpäivä voi vielä lipsua tämän vuoden lokakuulta ensi vuoden puolelle. Näin uskoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen.

– Jatkoaikaa voidaan teoriassa myöntää vielä kerran (ensi vuoden) maalis–huhtikuulle asti. Se johtuu siitä, että EU:n rahoituskehys seuraavalle seitsemälle vuodelle on määrä saattaa maaliin huhti–toukokuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa, Timo Miettinen toteaa.

Ensi vuoden Eurooppa-neuvostossa asetetaan unionin rahoituskehys vuosille 2021–2027. Miettisen mukaan tuolloin viimeistään EU:n on tiedettävä, osallistuuko Britannia kehyksen maksamiseen.

– Se on kova takaraja. Britannialla on mahdollisuus blokata budjetin läpivienti, koska se vaatii (jäsenmaiden) yksimielisyyden, tutkija sanoo.

Nykyinen brexitin määräpäivä lykättiin lokakuun loppuun Miettisen mielestä siksi, että Euroopan uuden komission on määrä aloittaa työnsä marraskuussa. Miettinen uskoo kuitenkin, että tuosta takarajasta voidaan vielä joustaa.

– Siinä haluttiin, ettei Britannia tule enää sitä komissaaripeliä sotkemaan. Näkisin kuitenkin, että se on pienempi paha järjestelmän näkökulmasta kuin ne riskit, jotka liittyvät budjetin läpivientiin.

Pääministerin vaihtuminen voi johtaa myös uusiin vaaleihin

Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti tänään eroavansa puolueensa johdosta kesäkuussa. Samalla hän luopuu myös pääministerin tehtävästä sitten, kun hänen seuraajansa puolueen johtajana on valittu. Mayn eropäätöksen taustalla olivat Miettisen mukaan Mayn oman puolueen kapinamielisten määrä.

– Näyttää ilmeiseltä, että konservatiivipuolueen sisällä on hyvin suuri joukko kapinoitsijoita, jotka eivät halua äänestää sopimusta läpi parlamentissa, ja oikeastaan heidän määränsä on vain kasvanut, Miettinen sanoo.

Maan pääministerin vaihtuminen voi tietää suunnanmuutosta maan johdossa, mutta se ei Miettisen mukaan vaikuta ongelman perimmäiseen syyhyn, joka on parlamentin jumitilanne.

– Voi olla, että uusi johtaja ottaa kokonaan uuden linjan, esimerkiksi jos Boris Johnson tulee ja alkaa voimallisesti ajamaan kovaa brexitiä. Siinä edessä on kamppailu parlamentin kanssa, Miettinen sanoo.

Konservatiivipuolueen uuden johtajan ja seuraavan pääministerin valitsemisen jälkeen parlamentaariseen jumitilanteeseen saatetaan vielä hakea apua järjestämällä uudet vaalit, tutkija arvelee.

– Se olisi yksi tapa ratkaista parlamentaarinen jumitilanne, koska puolueet joutuisivat miettimään, mikä yhteinen linja. Toinen vaihtoehto on uusi kansanäänestys (EU-erosta). Uudet vaalit ja uusi kansanäänestys ovat suurin piirtein yhtä todennäköisiä. Brittiläiset think-tankit (ajatushautomot) antavat molemmille suurin piirtein 20 prosentin todennäköisyyden.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja