Vääntö EU:n huippupaikoista alkaa, miten parlamentin laitaoikeisto järjestäytyy? Näin Euroopan Unionissa edetään eurovaalien jälkeen

Mutta mitä tapahtuu seuraavaksi?

Eurooppa-neuvosto kokoontuu

Puheenjohtaja Donald Tusk on kutsunut tiistaiksi koolle Eurooppa-neuvoston, joka koostuu jäsenmaiden valtionjohtajista. Neuvosto keskustelee tulevista henkilövalinnoista, tärkeimpänä komission tuleva puheenjohtaja.

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ovat asettaneet ennen vaaleja kärkiehdokkaita, joiden joukosta ne haluaisivat, että komission seuraava puheenjohtaja valitaan. Eurooppa-neuvosto ei ole kuitenkaan menettelyyn sitoutunut. EU:n perussopimusten mukaan se esittää parlamentille komission puheenjohtajaa "ottaen huomioon eurovaalien tuloksen".

Keskustaoikeistolainen EPP säilytti vaaleissa suurimman ryhmän aseman, vaikka se menettikin merkittävän määrän paikkoja. Ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber on siten yksi varteenotettavista ehdokkaista komission johtoon ja hän on saanut tukea Saksan liittokanslerilta Angela Merkeliltä.

Tiistain kokouksesta ei vielä ole odotettavissa päätöksiä, vaan vasta suuntaviivoja, miten Tusk etenee asiassa. Varsinaisia päätöksiä odotetaan huippukokouksesta, joka järjestetään 20.–21. kesäkuuta.

Parlamentin ryhmät järjestäytyvät

Kesäkuun aikana selviää, miten eurovaaleissa valitut mepit sijoittuvat poliittisiin ryhmiin. Suurimmalla osalla puolueista valinta on selvä.

Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 meppiä seitsemästä jäsenmaasta. Ryhmien kokoonpanosta tehdään ilmoitus 24. kesäkuuta mennessä. 

Vaalien jälkeen erityistä mielenkiintoa kohdistuu laitaoikeistoon ja keskustaliberaaleihin. Hajallaan ollut laitaoikeisto on muodostamassa uutta ryhmää, jonka koko selviää ryhmäneuvotteluissa. Ryhmään ovat tulossa muun muassa Italian Lega-puolue, Ranskan Kansallinen liittouma, Tanskan ja Viron kansanpuolueet sekä perussuomalaiset.

Keskustaliberaaliin Alde-ryhmään on myös luvassa muutoksia, kun Ranskan presidentin Emmanuel Macronin liike En Marche on perustamassa uutta Renesanssi-ryhmää. Osa Alden puolueista on ilmoittanut liittyvänsä ryhmään, mutta kaikista ei ole vielä tietoa.

Suomesta Aldeen kuuluvat keskusta ja RKP.

Lue myös: Eurovaalit tuomassa historiallisen muutoksen: "Tämä tulee olemaan kaikkien aikojen sirpaleisin EU-parlamentti"

Parlamentti järjestäytyy ja komission puheenjohtaja valitaan

Edellinen parlamenttikausi päättyy virallisesta 1. heinäkuuta ja uusi parlamentti pitää ensimmäisen täysistuntonsa seuraavana päivänä, 2. heinäkuuta. Parlamentti valitsee itselleen puhemiehen ja 14 varapuhemiestä.

Pian ensimmäisen täysistunnon jälkeen parlamentti äänestää komission puheenjohtajaehdokkaasta, jonka Eurooppa-neuvosto on asettanut. Jos parlamentti hylkää ehdotuksen, on neuvoston tehtävä uusi esitys puheenjohtajasta.

Neuvosto ja parlamentti tekevät päätöksiä myös muista EU:n huipputehtävistä. Näitä ovat muun muassa Euroopan keskupankin pääjohtaja, ulkopolitiikan korkea edustaja ("EU:n ulkoministeri") ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Komissaarien valinta

Euroopan komissio on elin, joka valmistelee, toimeenpanee ja valvoo EU:n lainsäädäntöä. Jokaisella jäsenmaalla on komissiossa yksi paikka. Suomen nykyinen komissaari on Jyrki Katainen (kok.), jonka vastuulla ovat olleet työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky.

Kun komission puheenjohtaja on valittu, ehdottavat jäsenmaat komissaareja läheisessä yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Suomessa päätöksen komissaarista tekee pääministeri.

Monen kärkiehdokkaan tavoitteena on ollut koota komissio, jossa on tasapainoisesti miehiä ja naisia. Nykyisessä Jean-Claude Junckerin komissiossa on 19 miestä ja 9 naista.

Komissaariehdokkaita kuullaan parlamentin valiokunnissa ja he tarvitsevat parlamentin hyväksynnän. Komissaariehdotukset eivät ole tähän asti ikinä menneet läpi sellaisenaan, vaan valiokuntien toiveesta on tehty henkilö- tai vastuunjakovaihdoksia.

Lopulta parlamentti äänestää äänten enemmistöllä uudesta komissiosta, jonka on tarkoitus aloittaa 1. marraskuuta.

Lähde: Euroopan parlamentti