21-vuotias Rami istuu tuomiotaan Turun vankilassa. Vapaus koittaa tänä vuonna, mutta miten katkaista rikoskierre? Hän opettelee näytelmäkurssin avulla luottamaan itseensä ja muihin ihmisiin. ”Minulla on hyvä koti ja vanhemmat, en halua enää tuottaa pettymyksiä”, sanoo Rami toiveikkaana.
Rami takoo virvelirumpua, kohtalotoveri Kristian Valentin hakkaa pianoa, kitaran varressa heiluu Turun vankilan musiikkiterapeutti Esa-Pekka Kanniainen ja basistina näyttelijä-teatteritutkija Anu Koskinen. Meneillään on vankien kirjoittaman näytelmän harjoitukset. Pääosissa ovat Remu Aaltosen taikakapulat sekä tietysti vangit.
– Jännitti niin pirusti, mutta hyvinhän se meni, huokaisee Rami treenin jälkeen. Jatkuvat toistot ottavat välillä hermoon, mutta kyllä tästä hyvä tulee.
Miksi minulle kävi näin?
Rami nojailee tupakalla muurien ja kaltereiden ympäröimällä betonisella pihalla. Puutarhakalusteina on voimailulaitteita. Hän puhuu avoimesti, silmiin katsoen. 21-vuotiaan nuorukaisen pohdiskelua kuunnellessa herää ensimmäiseksi myötätunto, toivomus siitä, että hän ei enää ikinä palaisi tänne.
Rami istuu nyt tuomionsa loppuvaihetta piakkoin vapautuvien osastolla. Portti aukeaa joulukuussa. Hän toivoo pääsevänsä koevapauteen jo kesällä.
Rami ei ole vankilassa ensi kertaa. Ensimmäinen ehdoton tuomio tuli jo 19-vuotiaana ja heti vapauduttuaan huumehuuruinen kierre jatkui. Omaisuusrikoksia, huumeongelmia, huumekauppaa.
Oletko pohtinut, miksi sinulle on käynyt näin?