Raajojen, erityisesti käsien, vapina voi johtua liikehäiriösairaudesta nimeltä essentiaalinen vapina.
Noin 150 000 suomalaista kärsii essentiaalisesta vapinasta, eli liikehäiriösairaudesta.
HUSin osastonylilääkäri, dosentti ja neurologian erikoislääkäri Eero Pekkonen sanoo, että arvio voi olla jopa hieman alakanttiin, sillä monella ei ole diagnoosia.
Essentiaalisen vapinan riski kasvaa vanhetessa, mutta sitä todetaan jo kouluikäisilläkin.
Katso yllä olevalta videolta, mitkä ovat essentiaalisen vapinan oireet ja miten ne eroavat esimerkiksi Parkinsonin taudista. Voit katsoa koko Huomenta Suomen keskustelun artikkelin lopusta löytyvältä videolta.
Lue myös: MS-tautia sairastava Tanja katkeroitui kymmeneksi vuodeksi – erityinen puku nosti pyörätuolista omille jaloille
Häpeä vapinasta sai perumaan menoja
Minna Kuukasjärvi on kärsinyt essentiaalisesta vapinasta jo lapsesta lähtien.
– Silloin 12-vuotiaana olin koulukiusattu vapisevien käsien takia. Siitä alkoi sellainen häpeäkierre elämässäni. Siitä lähtien pelkäsin käyttää käsiä kaikissa julkisissa tilanteissa, Kuukasjärvi kertoo Huomenta Suomessa.
Juuri häpeän takia esimerkiksi ruokailu koulussa tai myöhemmin työpaikalla oli vaikeaa.
Kuukasjärvi kertoo, että on joutunut aikaisemmin elämässään perumaan menoja, koska ei ole uskaltanut vapinan takia aina lähteä tiettyihin paikkoihin tai alkanut pelkäämään tilannetta jo kuukauden etukäteen.
Häpeä hillitti Kuukasjärven mukaan vasta siinä kohtaa, kun hän ymmärsi essentiaalisen vapinan olevan liikehäiriösairaus, eikä varsinaisesti hänen itsensä ominaisuus.
Lue myös: Tällaisia ovat paniikkihäiriön oireet – paniikkikohtauksia voi olla jopa päivittäin
Ei vaarallista, mutta heikentää elämänlaatua
Eero Pekkosen mukaan essentiaalinen vapina ei ole terveydelle vaarallista siinä mielessä, että se ei esimerkiksi lyhennä elinikää.
– Elämänlaatu huononee ratkaisevasti, Pekkonen toteaa.
Arkiset asiat, kuten paidan napittaminen tai vetoketjun käyttö, vaikeutuvat olennaisesti. Vesilasistakaan ei pysty juomaan yhdellä kädellä ja pahimmillaan voi joutua käyttämään nokkamukia.
– Siis todella invalidisoivaa, Pekkonen summaa.
Lue myös: Neljä yllättävää oiretta: Parkinsonin tauti voi näkyä kävelyssä
Mikä liikehäiriösairauden aiheuttaa ja miten sitä hoidetaan?
Liikehäiriösairauden aiheuttajaa tai laukaisijaa ei tarkalleen tiedetä.
– Tiedämme, että noin puolet tapauksista ovat perinnöllisiä. Eli potilaan isällä tai äidillä on ollut vastaava vapina, mutta puolella ei ole mitään [samankaltaista historiaa], Eero Pekkonen kertoo.
Pitkällä aikavälillä esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö, stressi sekä tietyt lääkkeet voivat provosoida vapinan syntymisen.
Essentiaalista vapinaa hoidetaan lääkityksellä, joista yleisimpänä käytetään sydänlääkkeenä paremmin tunnettua beetasalpaaja propranololia.
Propranololin haittapuoli tässä tapauksessa on se, että se jarruttaa sydämen lyöntitiheyttä. Nuorella potilaalla tämä voi Pekkosen mukaan rajoittaa esimerkiksi liikkumista.
Lisäksi vapinaa voidaan hoitaa syväaivostimulaattorihoidolla, jos lääkehoito ei toimi.
– Sanoisin, että 90 prosenttia potilaista kokee, että vapina lievittyy olennaisesti, Pekkonen kertoo.
